Toiminta helpottuu taas viimeistään syksyllä

Jee jee jee jee voisinkin mennä tästä uimaan 

Minä kierrän ympyrää ja se saa minut rauhoittumaan

Oltiin tänään ekaa kertaa treenailemassa VAU:n aksatreeneissä, Vipusenkadulla. Tultiin paikanpäälle vähän myöhässä, kun tokihan just meijän kohalle sattuu aina kaikki hidasteet ja tällä kertaa se oli tietyö. Unohin ihan kokonaan, että Heinolassa pinnotetaan teitä uusiks.. 

Mutta ei kuulemma haitannut, kun oltiin Nastan kanssa ainoa koirakko tämän päivän treeneissä! Saatiinkin sitten oikeen hyvää yksilöopetusta!

Otettiin alkuun yksittäistä rengasta, sitä kun ei A-Qilityn hallilla ole ja on sen treenaaminen jäänyt hiukka vähälle. Pari kertaa Nasta kiers tai alitti, mutta kyllä se siitä kun vähän muistuteltiin, että kuis sitä pitikää oikee toimia :D

Vauhtiahan Nastasta tosiaan löytyi ja vaikka kuinka! Tällainen pikkuralli on kyllä pikkuketulle niin mieleistä, saa vaan pistellä menemään :)

Tätä vikaa lähdettiinkin sitten vaan yksibkertaisesti suorittamaan ilman mitään sellaista eristyistä tavoitetta. Oma ohjaaminen tosin takkuaa, vaikka mulle sanottiinkin että ei se nyt niin huonosti mene kuin oletan mutta huomaa ettei paljoa ole ohjaillut. Mutta hiotaan, hiotaan!

Vikalle pikkuradalle löytyi vauhtia oikein mukavasti ja saatiin sivussa vähän irtoamisharjoituksia. Nasta pyrkii palaamaan vähän turhan hanakasti mun luo, kun yksin treenatessa palkkaaminen esim. alustalta ei käy niin sujuvasti kuin apukäsien kanssa.. Mutta sitäki ollaa nyt harjoteltu ja sujumaanhan se alkaa hiljalleen!

Kiivas ja kopea, aina liikkeissä nopea

Olla liehuva liputus, olla voittojen niputus
Ehdi ei katua, kun on tehtävä latua

Olla viimaa ja vetoa, olla liukkaampi petoa

Aikaista matoa, jahdataan kuin perikatoa

Olla tiukka ja kätevä, olla huikean pätevä

No nyt on ne tokoepikset käyty! Mahtavaa harjotusta, varsinkin ainakin odottelun puoleen - mitä Nasta kaipaakin. Luokat meni EVL-->ALO suuntaan ja me oltiin kolmanneksi viimeisinä suoritusvuorossa. Nasta vinkui jonkin verran odotellessa ja pelkäsin jo hetken, että sen tekemisen into laskee ja kaikki muuttuu tylsäksi. Noh, menihän se motivaatio hieman maihin ja se näkyi suorituksessakin jonkin verran, mutta ei aina voi tehdä 110%:sesti :D

Tuomarina epiksissä toimi Oili Huotari ja kilpailu järjestettiin A-Qilityn hallissa, Lahdessa.

Paikalla makaaminen 1min | 9p.

"Siisti makuu. Ylös viiveellä."

Hyvin se teki! Täytyy myöntää, että aiemmista vikinöistä ja levottomuudesta päätellen pelkäsin, että hurtta lähtis omille teilleen, mutta vielä mitä! Se pysyi ja vieläpä vinkumatta! Painoakaan ei vaihtanut missään vaiheessa, vaan hienosti pysyi niillä sijoilla mihin sen jätin. 

Sivu-käskyä en antanut tarpeaksi korkealta, jonka vuoksi Nasta sitten ajatteli, että hänpähän ei nouse :D Kaksoiskäskyä en antanut, vilkaisin vain koiraa kun mitään ei tapahtunut ja sittenhän tuo nousi. Ehkä korkeintaan 5sek. myöhemmin.

Seuraaminen | 9½p.

"Todella kivan näköistä seuruuta! Pienillä avuilla."

Ne pirun vartaloavut..... Huomasin aina vilkuilevani, että jääkö se koira jälkeen vai ei, mutta kyllä se ihan paikallaan oli koko ajan. Juoksut ja hidastukset sujui yllättävän hyvin, samoin kaikki käännökset ja liikkeellelähdöt, että pysähdykset. Olisi minun mielestä saanut olla korkeampi vire, mutta minkäs sille tekee :D

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä | 9p.

"Kiva liike. Vähän viiveellä alas. Pienillä avuilla loppu perusasento."

Se jäi!!! Viiveellä toki, mutta se jäi :D Tässä nyt parin viikon aikana treenatessa hoksasin, että ei sille tarvii karjua, vaan kimeesti pihahtaa maahan-käsky ja kappas ku pelittää. Loppuun taas ne vartaloavut.. Ei hyvä.

Luoksetulo | 9½p.

"Hieno liike. Vähän vino loppu perusasento."

Siitä löytyy kyllä vauhtia! Koko matkan tuli laukalla ja se liikkeellelähtö <3 Kyllä siinä virtaa piisaa. Perusasentoon tuli tosiaan hieman tökkien, meinas ensin jäädä turhan kauas, mutta muisti sitten kuitenkin suunnilleen sen paikan :D

Noutoesineen pitäminen | 9p.

"Siisti pito. Hetken mietti kapulan ottamista. Suu vähän löysä irrottaessa."

Tuomari kun näki meijän kapulan liikkurin sitä antaessa oli kommentti "no johan on ISO kapula pienellä koiralla :D". Mulle sanottiin, että pitää olla sorvattu kapula ja ostin pienimmän mitä Heinolan Mustissa ja Mirrissä oli tarjolla, eli 250g. Mutta kyllä sielä muillaki oli laipallisia ohjatunnoudon kapuloita.. Noh, kai se on parempi tehä heti ku pystyy nii ohjeitten mukaan. Nastalla tuli odotellessa joku pahemman sortin aivopieru, eikä se enää ottanu tota kapulaa hampaisiinsa, kääns vaan päätä pois. Jouduin sitte jonki verran toistelemaan sitä ennen meidän vuoroa... Mutta tekihän se sen melko hyvin.

Kauko-ohjaus | 7p.

"Haistelee alussa. Tekniikka vähän pettää. Tuplakäsky istumiseen."

Noh tuli sieltä odotettua suuremmat pisteet. Tiesin kyllä, että nää on niin kesken kuin voi vaan olla ja aletaanki näitä opettelemaan ihan uudelta pohjalta. Koiran jätettyäni ja istumaan käskiessä nousi hienosti istumaan, mutta kun käteni laskin niin meni samantien maahan. Käskin sitten uudestaan istumaan ja nyt ei ennakoinut käteni laskiessa. Tätä siis hinkataan..

Estehyppy | 9p.

"Kiva liike. Hyppäsi aika kaukaa. Vajaa loppu perusasento."

Säikähin kyllä tossa Nastan hypätessä, että nyt se mätkähtää esteen päälle :D En ymmärrä mitä se oikee teki, mut kyllä se nimenomaan kaukaa hyppäs, sitä se ei yleensä siis tee. Hyvin se tuli yli ja esteeseen osumatta. Ja taas se perusasento...

Kokonaisvaikutus | 9p.

"Todella iloinen ja reipas esitys. Kauniisti ohjattu."

Ilo ohjata tollasta piskiä <3

Lopputulemana siis 179p. ALO1 sij. 1/9!

Kai me kohta puoliin uskaltaudutaan sinne virallisiinkin :D Ajattelin kyllä, että alan työstään nyt noita kaukoja ja sitte käydään taas mölleissä, ihan vaan siks että saisin vähän kontrolloitua tätä omaa jännittämistäni. En kahtena yönä nukkunu yhteensä ku ehkä 6-7 tuntia :D Mut noh tän pohjalta nyt tiiän, että Nasta handlaa! Ja mäkin ehkä vähän..

The mood is right, the party's on

Oltiin tänään pitkästä aikaa hallilla treenailemassa, sillä tutulla ja turvallisella porukalla jolla aiemminkin. Ollaan Nastan kanssa nyt vähän vähemmän tuota agilitya treenailtu, kun olen yrittänyt huomisia mällitokoja varten hinkata tokon kondikseen. Tai omalta osaltani, ihan järkyttävää kallistelua ja kurkottelua koko ajan :D Mutta ollaan paremmalla mallilla kyllä!

Tänään siis treenailtiin vähän aksaa, vakkarikoutsin kanssa! Lähdettiin tekemään ylläolevasta radasta osuutta 1.-3. ja yritin kiinnittää huomiota ennen kaikkea omaan ohjaamiseeni, Nasta kun osaa yllättävän hyvin tajuta mitä mä siltä vaadin. Hyvien ohjeitten mukaan sitten lähdettiin tätä pätkää tekemään pari kertaa ja kun sujui odotetusti - eli ihan tosi hyvin - siirryttiin sitten pätkään 3.-6. jota tehtiin sellaisenaan pari kertaa. Nasta irtoaa vielä hieman kehnosti, mikä ilmeni putkelle mentäessä, mutta kyllä sekin alkoi sujumaan kun kerrattiin :)

Yllä olevasta radasta jätettiin loppupelissä pois 7. ja 8. esteet, joten tehtiin sitten tohon 6. putkeen saakka ja sielä palkattiin. Nasta toimii kyllä kuin ajatuksen voimalla :D Jaksan ihmetellä, että miten se tekee noin näppärästi vaikka tää tais oll avasta toinen kerta ikinä, kun tehdään ihan oikeesti rataa. Ollaanhan me sellassia muutamien esteitten sarjoja tehty, mut ei tälleen! Pikkuketulla piisas virtaa vaikka kuinka ja se kyllä antoi anteeksi, vaikka ohjailin itse miten sattuu välillä ja jouduin korjailemaan :D Loppupelissä se irtos putkellekkin omaan silmään yllättävän hyvin! Loppua kohden aloin itse sekoilemaan ja meni ihan pasmat sekaisin, jolloin päätettiin lopettaa kun kokonaisuus oli koiran osalta mennyt ihan tositosi upeasti!

Huomenna sitten onkin meidän välietappi tokon osalta... Ne tokoepikset... Oon stressannu niitä kyllä jonkin verran, mutta kunnin jännittäminen alkoi vasta tänään. Kaukot on kyllä jotain niin epävarmaa ja meijän mahtavan koutsin kaa jo suunniteltiin, että aletaan opettamaan niitä ihan kokonaan uudelta pohjalta möllien jälkeen. Voihan se olla, että ne vahingossa onnistuu :D Mutta joo, siitä sitte kirjottelen enemmän, kun ollaan hengissä selvitty - toivottavasti..

Alokasluokka

Sain jopa aikasiks ilmottaa Nastan 14.8. pidettäviin tokoepiksiin, joten ollaan nyt tehty treenit aikalailla kokeenomaisina - tosin ilman liikkuria, mikä vähän tuottaa minulle itselleni hiukan vaikeuksia. Saatiin kuitenki eilen vähän filmille, että kuinkas nää hommat meiltä oikein sujuu... Nastalla oli tutun kuvaajan vuoksi hieman pasmat sekaisin, vaikka suht hyvinhän sen tekee - huolellisuutta vaan saisi olla varsinkin minun toimesta.

Kaikki muu saatiin videoitua paitsi hyppy, koska en estettä omista.

Videoissa on toinen toistaan ärsyttävämpi rallatus, koska taustan äänet olivat varmasti häiritsevämpiä kuin musiikki..

1 minuutin paikkamakuu

Paikkista on harjoiteltu oikein urakalla ja se alkaa onneks jo näkyä. Koira jaksaa odotella ja videollakin näkyy, miten hienosti se sivuuttaa takaa ajavan pyörän. Takana on myös päiväkoti, jossa olleet lapset meillekkin huuteli mutta pikkukoiraa ei vaan kiinnosta :D

Koira paloi "hiukan" puhki, mutta ehkäpä tuosta nyt pääpiirteittäin näkee, että se koira pysyy paikallaan eikä juokse kenttää kymmentä kertaa ympäri..

Seuraaminen

Liikkurin puuttuminen... Ei. Nastalla hiukan liian hurja vire, härkkii pohkeesta ja tanssii omiaan. Keskittymistä kummankin osalta kaivattaisiin. Mutta juoksuosuus meni kyllä tosi hyvin! Se on vähän niin ja näin ollut aiemmin, nyt tykkäsin kyllä itekkin.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Tätäkin pitää vielä hinkata. Ei se siihen meinaa jäädä, usein pitää heittää toista käskyä. Sille on jostain pinttynyt päähän se, että tässä pitää pysähtyä seisomaan? Vahvistellaan ehkä tota maahan-käskyä, meinasin ensin että vaihtaisin kokonaan uuteen käskyyn että sais koko liikkeen ihan selkeelle pohjalle.. Mutta toisaalta tässä on jo hyvä pohjustus, joten ehkä lähden vaan vahvistelemaan.

Luoksetulo

Tää on kyllä ihan kiva! Vauhtiahan sais olla lisää, mutta tulee se ihan kivasti sivulle. Selkeempi perusasento olis kiva, mutta pikkuhiljaa..

Noutoesineen pitäminen

Tän kanssa ollaan kyllä taisteltu.. Yhdessä vaiheessa Nasta jopa pelkäs tota kapulaa, eikä menny millään sen läheelle. Nyt se jopa pitää sitä suussa tiputtamatta sitä! Noudostahan ollaan vielä ihan älyttömän kaukana, mutta sitäki työstetään parhaillaan.

Kauko-ohjaus

Vahvistusta, vahvistusta ja vahvistusta. Sillon tällön se ei tosiaan ymmärrä mikä on istumisen ja maahanmenon ero, voihan siihen välii tarjota myös vaikka vilkuttamista tai ympäripyörimistä? Toi paikallaan pysyminenki on ihan asia erikseen.. Ei se vissii iha omaa mittaansa siinä liiku, mutta kuitenki. Hyvällä mallillahan se jo on!

Johkiin se katos, takaskin ehkä tulee..

Blogi-inspis nimittäin! Meillä on tässä ollu taas treenaamisen osalta hiukkasen hiljasempaa, kun kaikenlaista on sattunu. Aina kun yks asia on saatu kuntoon, niin joku toinen ällötys pomppaa heti perään.. Nastan kanssa ollaan työstetty geokätköilyä ja joskus pikkukettu jopa onnistuu purkit ilmaisemaan, jos kaikelta muulta tärkeydeltä ehtii (mm. hirven kakan syöminen on ykkös prioriteetti). Pappakoira Danikin on päässyt silloin tällöin mukaan!

Pientä kotitreeniä ollaan tehty mm. noudon osalta ja samoin paikkamakuun, joka alkaa sujumaan liinan ja häiriön kanssa suhteellisen hyvin. Varmaksi liikkeeksi tätä en kyllä vielä pitkään aikaan sanoisi, mutta harjoitus tekee mestarin ja sitä rataa! Agilitya ollaan käyty aina välillä treenailemassa ihan itsekseen ilman ohjausta, kun osaan niitä itselleni vaikeimpia takaakiertoja ja valsseja harjoitella yksinkin.

Mutta noista vastoinkäymisistä.. Nasta alkoi toukokuun loppu puolella rapsuttelemaan oikean korvan seutua ja silloin vielä pitkässä karvassa ollessaan, löysin karvan seasta mustaa "pupellusta". Ajattelin, että oli jonkun takiais möhkäleen napannut lenkiltä mukaansa, mutta tarkemman tutkailun myötä löytyi suurehko rupi jonka pikkukoira oli sitten repinyt auki. Ei ollut ensimmäinen kerta että tässä juuri samaisessa paikassa tällaista on, ruoasta en epäile sen kuitenkaan johtuneen kun viime kerrasta ruokavalio on muuttunut..

Hoidin tätä "ihottumaa" itse jonkin aikaa, kun olin viimeksikin saanut sen pois Betadinella ja Bepanthenilla, hyvältähän se näyttikin aluksi mutta alkoi loppu pelissä hieman erittämään ja koira vaikutti hivenen kivuliaalta (Nasta reagoi kipuun suht voimakkaasti). Eläinlääkärissä käytiin sitten kesäkuun alussa. Lääkäri kummasteli, kun Nastaa ei tarvinut rauhoittaa vaan biisoni pysyi käskyn alla rauhallisena ja antoi putsata tämän hotspotiksi todetun alueen ilman mitään. Hoidoksi saatiin sitten kortisoonivoide, jota tulisi levitellä muutamia kertoja päivässä. Niin vaan se sitten parissa viikossa hävisi.

Tämän jälkeen Nastalla oli ongelmaa anaalirauhasten kanssa, juuri kun ajattelin että no nyt päästään taas treenaamaan.. Se hinkutti hanuriaan mattoihin ja mihin nyt vaan sattui ehtimään, joten tyhjensin ne tavalliseen tapaan. Hommat ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti, vaan peräaukon suulta poksahti anaalipaise.. Tai täksi sitä eläinlääkärissä epäiltiin, kun sinne soittelin. Ei kuulemma tarvitse antibioottihoitoa mikäli ei ala viikossa märkimään - eipä se sitten märkinytkään. Hetki meni ennen kuin tämä valtava kraateri (olkaa hyvät mielikuvasta) umpeutui. Treenaaminen tämän kanssa ei tullut kuuloonkaan, sillä koira ei juurikaan kävellyt ilman että istui joka kolmas sekuntti. Mutta nyt pitäisi olla kaikki kunnossa!

Hyvinhän tässä menee noin niinkun muuten, yleistä söpöilyä ja hassuttelua :) Pallittomuuskin on alkanut tuottaa tulosta siinä määrin, että narttujen perään ulvomiset ja vikinät on jääneet lähes kokonaan pois. Autoiluakin ollaan oikein urakalla harrastettu, nyt kun oma auto on ja sillä pääsee ajelemaan ilman erilaisia viritelmiä ja aikojen sopimisia tms. Nasta kyllä tykkäilee autoilusta, eipä se kyllä koskaan ole sitä hirveämmin stressaillut..

Pentuasioitakin olen saanut nyt vähän eteenpäin ainakin niiltä osin, että olen ollut kasvattajaan yhteydessä ja tapaaminen mahdollisen emän kanssa sovittu :) Hurjan jännää! Ehkä tähänki talouteen vielä se toinenkin hurtta saadaan!

Nyt vaan toivon, että osaan olla aktiivisempi tän blogin kanssa, että ei nyt ihan käsiin kuole :D

Sinne meni, eikä yhtää harmita!

Se on nyt sitten tehty. Nasta kävi 14. päivä kastroinnissa ja on jo täysin toipunut toimenpiteestä, josta tämä blogihiljaisuus (ja kaikki muukin hiljaisuus..) on nyt johtunut, kun treenaamaan ei toipilaana ole oikein viitsinyt lähteä. Ollaan me hieman takapihatokoa harrastettu, mutta ihan vaan sellaista yleistä kertailua eikä mitään haastavampaa. Kohtapuoliin olisi taas ajankohtaista lähteä hallille treenailemaan, varsinkin nyt agilitya johon oma innostus on jokusen verran kasvanut!

Lisää Nastan kastraation tuloksista (ja niitten olemattomuudesta..) vielä tulossa lisäpostauksia! Jos vaikka hieman saisi mahdollisten muutosten tapahtumista kartoitettua postausten avulla?

Tokon osalta todellisuus alkaa taas lärpättämään päin kasvoja.. Nastan hyppy on vielä niin pahasti kesken, että sitä ei elokuuhun mennessä kyllä mitenkään muuten kuin ihmeen kaupalla saada valmiiksi.. Myönnän, että olen tämän suhteen itse hyvin laiska ja saamaton, sekä turhautunutkin mutta kun se on vaan niin vaikeaa tälle pikkuketulle.. Kaikki muu on kivempaa, kuin itse liikkeen suorittaminen. Alan vain enemmän ja enemmän kallistua siihen tulokseen, että yritetään Nastan suhteen saada agilitystä se meidän päälaji. Uudet tokosäännöt, kun ei minua pikkukoiran kanssa oikein tahdo kiinnostaa :(

Omat pentusuunnitelmat vain tuntuvat haastavammilta ja haastavammilta.. Uroksille tuntuu olevan kovasti kysyntää ja mikäli ei ole, ei pentue vastaa omia vaatimuksiani tarpeeksi hyvin. Asia turhauttaa, mutta kai sitä hyvää kannattaa odottaa :) Ehkä vielä jossain vaiheessa tääläkin saadaan nautiskella pennuntuoksusta!

_________________

Tänään sain lähes täydellisen varmistuksen sille, että Nastalla on jonkin sortin ongelma veden kanssa.. Koira juo kaikki mahdolliset kipot, kupit ja lätäköt tyhjiksi mikäli siihen on mahdollisuus. Tämä kostautuu sisälle pissaamisena, vaikka ulkoilua on ollut tarjolla ja sinne on pisut heitelty useampaankin otteeseen. Sisälle merkkailuhan oli yksi useammasta syystä, jonka vuoksi päätin Nastan kastroida... Vielä ei siis tältä osin ole ainakaan suuren suurta muutosta tapahtunut - vaikkakin pikkukoira on tätä nykyä vilkkaammin pyytänyt ulos hädän iskiessä.

Nasta oli kuitenkin tänään hoidossa vanhemmillani, ulkoillut koko päivän (vettä tarjolla ulkona mm. suihkulähteissä yms. sateen jäljiltä) ja sisälläkin saanut vettä useammasta kupista (koska pitäähän taloudessa asuvalla ruhtinaallisella prinssikoiralla olla useampi juomakuppi ympäri taloa)... Tämä kostautui useammalla vahinkopissalla.

Sisälle pissiminen on tosin vähentynyt sillä keinolla, että säännöstelen itse koiralle veden. Vettä on siis tarjolla aina aktiviteetin yhteydessä (ulkoilu, treenit, tms.), ruokailun yhteydessä ja tarvittaessa koiran vaikuttaessa janoiselta (tätä tapahtuu verrattaen harvoin, koiran omaan juomatahtiin katsottaessa).

Sisälle pissaamisessa kuitenkin suurin harmi on se, että koira ei edes vaikuta olevan pahoillaan. Se vaan kieltäessäkin jatkaa toimintoaan vilkaisemalla minua, mutta lorottaen silti tyytyväisenä viimeisetkin pisarat lattialle - jopa karkuun luikkiessa.

Kirjoitan luultavasti tästäkin pikkukoirien harmillisesta ongelmasta erillisen postauksen, jota yllätys yllätys peitellään monien etenkin seurakoirien osalta. 

Mikä on kun ei taidot riitä...

Mikä on kun ei onnistu?

Tultiin tossa pari tuntia sitten hallilta.. Nyt kyllä mä sanon, että tervemenoa killuttimet. Mä oon niin tööt! 

Meijän oli tarkotus harjotella tokon osalta vähän hyppyä ja seisomista, aksassa sitten oli rakennettu rata jonka parissa päästiin harjottelemaan takaakiertoja ja ohjaajalle niitä ainaisen vaikeita valsseja.. Mikä pirskatti siinä on, että ne ei vaan yksinkertaisesti istu mun ajatusmaailmaan? Koordinaatio ei riitä, ei sitte millää.

Aloteltiin sitten aksalla, kun Nastalla tuntui olevan ihan kiva meno päällä. Virettä piti hiukan nostaa, kun kaikki naisten hajut olivat niin hurjan mielenkiintoisia ja ihania, että itkuhan siinä pääsi ja nenä liimautui mattoon.. Noh ei siinä mitään. Ruvettiin tekemään yllä olevan radan osiota, joka sisälsi oikean alakulman kolme estettä. 

Hyppyjärjestys:

• Hyppy 3.
• Hyppy 2. (takaakierto --> valssi)
• Hyppy 18.

Tämä sujui parin kokeilun jälkeen oikein hyvin (kunhan ohjaaja sisäisti valssin, eikä kompuroinut kinttuihinsa) ja päästiin vaihtamaan suuntaa.

• Hyppy 1.
• Hyppy 2. (takaakierto --> valssi)
• Hyppy 6./16.

Täähän meni plörinäks. Nastalla alkoi vire laskemaan ja minä en sisäistäny ollenkaa tätä, että suunta vaihetaa kesken kaiken. Olin koko ajan koiran tiellä, ohjasin koiraa ihan päin häränpyllyjä ja raukkaparka teki työtä käskettyä ja säntäili minne sattu :D Piettiin sitten tauko, jonka jälkeen olis kyllä varmaan sujunut, mutta ne naiset... Sehän meni ihan pelleilyks! Kuono maassa ja kauhee draamakiljuminen, jos huomautin asiasta ja siirsin herraa sivummalle.. Lopetetiin hyvänsään aikana ja Nasta pääs häkkii lepäilemään - jonka tarkoitus muuttuikin sitten epävireiseksi ooppera esitykseksi :)

Reilun mittasen tauon ja rauhottumisen jälkeen yritin - huom. _yritin_ - vähän treenailla tokon hyppyä. Ei. Eieiei. Nakit ei kelpaa, ne purastaa mut syljetää ja lähetään nuoleskelemaan mattoa. Ai pirskatti! Vire nousee hetkellisesti, muttei pysy yllä. Siinä oli sitte Nastan treenit tältä yöltä.. Kai se ois paremminki voinu mennä.

Turhauttaa. Turhauttaa niin maan pirskatisti. Kyllä mä luulen, että tässä on hyvä syy kastroimisee. Mä haluisin kuitenki jotain päästä joskus ton kanssa tekemäänki - ilman, että joku herkullisen tuoksuinen pimu häiritsee meijän treeniä.

Ei mulla muuta. Olen puhunut!

It's hard enough to keep it classy

No mutta! Pitkästä aikaa ja silleen..

Jos me vaikka alettais heräilemään tyylikkään pitkiltä talviunilta ja ruvetaan hommiin, pistetään vaikka kaikkimahdollinen tapahtunut ylös! Ja sitä todentotta on päässyt tapahtumaan.. Jos lyhyt katsaus tapahtumiin jotka ovat käsillä olleet edellisen postauksen jälkeen!

Nastahan tosiaan kävi elokuussa Heinolassa näyttelyissä, tuloksena EH JUK4. Noottia tuli alapurennasta, muuten arvostelu oli oikein hyvä ja Nastan näköinen! Muuton yhteydessä olen onnistunut arvostelun kuitenkin hävittämään, sitä mihinkään nettiin laittamatta.. Hyvä minä! Sama pää, kesät talvet.

Syyskuussa 23. päivä Nasta kävi silmä-, polvi- ja sydäntarkissa! Kaikki priimaa: silmät puhtaat, polvet 0/0 ja sydän lyö näppärästi tahdissa. Hyvillä mielin siis lähdettiin näitten osalta treenailemaan, kunnes sitten marraskuussa päästiin ihan kuvauksiin. Viralliset kuvat otettiin lonkista ja kyynäristä, selästä otettiin epäviralliset kuvat ihan vain itseäni varten, jotta saadaan varmuus terveydestä noin harrastamisen kannalta. Kyynärät 0/0 ja selkäkin terve! Lonkat sen sijaan tuli takaisin C/C, mikä sinällään harmittaa vaikkei välitöntä ongelmaa olekkaan ainakaan vielä ollut. Sellaista huomautusta vain saatiin, että tämän malliset lonkat luultavasti tulevat myöhemmällä iällä kipuilemaankin, mutta tässä vaiheessa ei aiheuta ongelmaa ja harrastaminen on koiran voinnin perusteella mahdollista. En ole vieläkään kuvia itselleni saanut, lähden niitä kyllä tässä pikku hiljaa kalastelemaan ja julkaisen pikimmiten!

Ollaan Nastan kanssa päästy myös muuttamaan ihan omaan asuntoon! Tämä uusi käänne pisti pasmat ihan sekaisin ja treenailut jäi hyvin vähälle, tai tavoitteellinen sellainen. Toki päivittäiset pikku tokot tehtiin, mutta ei mitään uutta - vain vanhan ylläpitoa. Nyt kuitenkin auton ostettuani meillä on mahdollisuus mennä minne vain, milloin vain (toki omien työvuorojeni mukaan :D) ja treenaaminen on näinollen helpompaa. Meillä Nastan kanssa onkin yhteinen tavoite: ennen elokuuta Nastalla on plakkarissa Tk1. Tehotreeni onkin nyt käynnissä, kun käymme kaksi kertaa viikossa A-Qilityn hallilla Lahdessa, tiistaisin kaveriporukan treenit ja torstaisin (4 kertaa) Oili Huotarin opetuksessa. Myös agilitya ollaan päästy tiistaisin harjoittelemaan, Nastan motivaatio vaan tahtoo ihanien tyttöjen vuoksi hallilla laskea.. Siitäpä seuraavaan aiheeseen.

Olen tässä pikku hiljaa tulossa yhä varmemmaksi siitä, että Nasta olisi hyvä kastroida. Pikkumies on aivan mahdoton naisten perään, mikä ilmenee mm. sisälle merkkailuna ja ja ylitsepääsemättömänä haisteluna ja yleisenä häröilynä. Mitäpä Nasta kalleuksillaan tekisi? Eipä siitä näyttelytähdeksi tai jokaisen kasvattajan jalostusvalinnaksi loppupelissä ollutkaan.. Pohdiskelen asiaa vielä ennen kuin sanon mitään varmaksi, mutta kyllä se alkaa siltä näyttää että Nastan ja muittenkin elämä olisi paljon helpompaa ilman killuttimia :D

Myös perheenlisäystä ollaan suunniteltu.. Tai minä olen. Itselläni oli jo varaus erääseen pentueeseen. Havittelin urosta, mutta pentueeseen syntyi vain narttuja - söpöjä nuokin! Ei vaan sitä mitä haen. Rotu jätettäkööt salaisuudeksi ;)
Uusia suunnitelmia on kyllä, ne pääsivät muuttumaan joksenkin radikaalisti tämän kyseisen narttu-sattumuksen vuoksi. Katsotaan oliko kohtalolla näppinsä pelissä vai mitä..

Suurimman osan tästä hiljaiselosta Nasta on mennyt yllä näkyvällä asenteella. Kiusaa minkä ehdit, urpoile säännöllisen epäsäännöllisesti ja ole vekkuli - niin mahottoman vekkuli. Hulvaton pikkupiski.

Viimeisenä, muttei tosiaankaan vähäisimpänä mainio uutinen! Nastasta tuli Fitdogin someyhteistyökumppani! Luvassa siis tuotetestailua, olenkin jo jokusen tovin mietiskellyt näitten toimivuutta ja nythän koittikin hyvä tilaisuus, eikä sitä jätetä käyttämättä. Varsinkin heidän energiajuoma-jauhe kiinnostaa kummasti, Nastalla kun olisi suuri tarve lisäenergialle. Poika kuluttaa niin mahdottomasti, että vaikka tuo kuinka söis niin meinaa paino olla alarajoilla.. Että innolla odotellaan yhteistyötä!

Mutta tosiaan.. Nyt me aktivoidutaan! Ihan oikiasti!

Mätsäröintiä Vääksyssä

Oltiin jo pitkään suunniteltu, että lähdettäisiin Nastan kanssa vähän harjottelemaan ens kuun näyttelyä varten ainakin Vääksyn suunnalle, kun ajomatkaakaan ei ole järin paljoa. Keramiikkapaja Koiruuksia järjesti 13.7. 10-vuotis juhla match shown, jossa pienten aikuisten tuomarina toimi Noora Kivilahti.

Ilmoittautuminen alkoi jo 10:00, mutta me oltiin perillä vasta joskus yhdentoista jälkeen, eikä juurikaan harmita sillä Nasta olisi varmasti ollut enemmästä odottelusta aivan sekaisin. Yllättävän rauhallisena pikkukettu kuitenkin pysyi, vaikka vähän väliä piti muistutella että se piippailu ja toisten koirien ahdistelu ei ole se olennaisin asia tässä touhussa.
Mätsärissä ajattelin myös harjoitella hieman omaa jännittämisen kontrolointia, sillä olen aivan älyttömän kova jännittämään. Kädet tärisee, mahaan sattuu ja päähän kerääntyy ajatuksia aina kaikista kauheimmista asioista, mitä ihmisjoukossa saattaisi vaikka tapahtua. Hurjaa edistystä on se, etten itse jännittänyt juurikaan, vasta aivan ennen kehään astumista perhoset lähti lepattelemaan vatsassa :D

Toiseksi match show kerraksi/esiintymiseksi ikinä Nastan draivi oli kyllä hurjan hyvää! Okei, oli se pää sielä maassa melkeen koko ajan, mutta sillon kun sen sai ylös oli liike hurjan puhdasta ja sopivan pyörivää, rytmikästä. Tuomarille hurjat plussat, kun neuvoi kehässä ja korjasi mm. hihnan asentoa koiran kaulalla! Tällaisia tuomareita olisi hienoa nähdä enemmänkin!
Nasta saikin sitten punaisen nauhan, joten siirryimme odottelemaan punaisten kehää alkavaksi. Tässä vaiheessa Nasta meinasi jo heittää hanskat tiskiin ja lähteä kotiin, se olisi aivan varmasti hypännyt Volvon rattiin jos sille olis avaimet antanu :D

Jonkin ajan odottelun jälkeen saatiin sinisten kehä valmiiksi ja Nasta pääsi taas esiintymään. Punaisia oli aivan mahdottoman paljon (kuten koko tapahtumassakin oli koiria ja ihmisiä), joten tuomarin piti jakaa porukka kahtia ja tiputella näin koirakoita kehästä. Teinikoiran mielenosoitus oli seisotuksessa mahdoton, se löi pyllyä maahan ja katseli ympärillä olevia narttuja paljon mieluummin, kuin kuunteli mitä hölmöllä tädillä oli sanottavaa.
Jossain vaiheessa kuitenkin tapahtui jotain ja Nasta alkoi toimimaan kuin unelma! Se seisoi paikallaan ja liikkui elegantisti, eikä piipannut. Pian koirakoita tipahteli vähän joka suunnasta ja ihmettelin, että meille ei vielä oltu annettu lähtöpasseja. Kun koirakoita oli jäljellä enään neljä, muistivat perhoset tehtävänsä ja Miiraa taas kerran jännitti vaikkakin jopa jollain tapaa hallitusti! Neljän koirakon sijoittumisia jouduttiin kuitenkin jonkin aikaa odottelemaan, kun palkinto"palleja" oli vain yhdet neljä ja ne oli juuri käytössä. Odottelu tuntui pieneltä ikuisuudelta, mutta se palkittiin! Nasta oli hienosti Pienten Aikuisten PUN1! Voi sitä riemua! Pikkuketun ensimmäinen yleinensaavutus, jonka muutkin näki ja se ei tapahtunut omalla takapihalla, vain ohjaajan ja koiran välillä.
Lähdettiin hakemaan vain kehäkokemusta, mutta saatiin kylkijäisinä vielä tällainenkin ylläri! Kelpaa kyllä, tietääpähän että Nastasta on esiintymäänkin vaikka sillä nyt rakenteellisena virheenä se alapurenta onkin :)

Kaikista sijoittuneista otettiin hienot poseerauskuvat! Nasta edustaa, omistaja ei niinkään.. Mutta, kattokaa vaan koiraa :'D

© Keramiikkapaja Koiruuksia/Marika Lehtonen

Ykkösiä kun oltiin, näinollen se oli heti lähtöpassi BIS-kehään. Nasta piippasi jatkuvalla tahdilla kehässä, kun edessä oli ilmeisesti narttu ja väsymys alkoi painaa pikkukoiraa, oltiinhan reissussa oltu aamu kymmenestä puoli kolmeen. Kehässä oli hieman outoa, että isot koirat ja pienet koirat juoksivat samaanaikaan, sillä tottakai isommat menevät kovempaa kuin pienet. Takaa tulleet isot koirat saivat Nastan pasmat sekaisin ja vielä, kun joku kehässä olleista koirista alkoi huutamaan oli lopputulos selvä. Nasta ei liikkunut mihinkään suuntaan heittämättä piruetteja sinnetänne. Miinusta siis tästä, ehkä ensi kerralla voisi liikkeet katsoa erikseen pieniltä ja isoilta, jolloin jokainen pääsisi näyttämään liikkeet ilman tällaisia häiriöitä. Nasta olisi varmasti liikkunut paremmin ilman tätä sattumusta.. Lopulta kuudesta koirasta Nasta sijoittui BIS5, mikä oli paremmin kuin hyvin!

Mielestäni tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty. Paikka oli suurimman osan ajasta yllättävän hyvin varjossa, oli hurjan hyvin tilaa pystyttää "leiri" ja kehien pohja oli todella hyvä, ei kuoppia tai kumpuja. Toistekkin kyllä lähdetään tämän porukan järjestämään mätsäriin, jos tilaisuus vaan tulee! :)

Nastan jupinat-testissä #1

Hau-Hau Champion Super Premium: Salmon & Potato

Koostumus: 

Lohijauho, lohiproteiini, maissi, peruna, kananrasva (säilötty luontaisilla tokoferoleilla, E-vitamiinin lähde), kuivattu omena, panimohiiva, hydrolysoitu kananmaksa, lohiöljy, yucca schidigera-uute, mannan-oligosakkaridit, frukto-oligosakkaridit, tyrni.

Ravintoaineet:

Proteiini 24%

Rasva 14%

Kuitu 2%

Kosteus 10%

Hehkutusjäännös 5%

Kalsium 1,1%

Fosfori 0,9%

Metabolinen energia: 4144 kcal/kg

Miiran mietteet:
Pussin ulkonäkö huokuu laadukkuutta, eikä se ole perus markettiraksupussin näköinen. Pussin etupuoli lupailee kaikkea hyvää ja takaa luettu koostumus-lista kertoo, että luvattu pitää paikkansa. Tästä iso plussa! Lisää iloa tuo se, että raksuissa ei ole viljoja, joka aiheuttaa meidän koirille runsasta silmien vuotoa ja joskus tassujen kutinaa.

Yksi pienen pieni miinus pakkauksessa on se, että kaikki etupuolella lukee englanniksi. Itse toki ymmärrän mitä siinä seisoo, mutta joku joka etsii koiralleen laadukasta ruokaa marketista ei välttämättä ymmärrä. Takaosassakin lukee ensimmäisenä englanniksi. Suomessa kun ollaan, miksei voisi totuudet seisoa äidinkielellämme?
Plussaa on selkeä taulukko siitä, kuinka paljon ruokaa pitäisi minkäkin painoiselle koiralle antaa.

Kun näin, että raksut on lohesta ja perunasta olin aivan varma, että pussin avatessani ilmoille lehahtaa järkyttävä kalan käry. Sain kuitenkin ilokseni olla väärässä. Raksujen tuoksu on itseasiassa yllättävän neutraali, eikä sellainen kuin esim. joissain kissan kalaraksuissa. Raksut ovat kolmion muotoisia ja kooltaan noin 12mm x 15mm. Omasta mielestäni kokonsa puolesta nämä olisivat parempia hieman kookkaammalle koiralle.

Syystä, että Nasta barffaa ei meillä näitä syödä ruokana. Käytetään siis nämä loppuun vaikka temppuja opetellessa tai mätsäröidessä :)

Nastan jupinat:
Itsehän en ole kauhean nirso, syön sitä mitä on tarjolla. Toi täti yleensä pistääkin tarjolle ihan hyvät pöperöt, tällä kertaa sain maistella raksuja mikä ei ole mulle jokapäiväinen juttu. Tästä johtuen jouduin hetken miettimään, että mitähän kummaa tässä nyt aletaan syömään. Siispä kieltäydyin ensikättelyssä edes maistamasta.

Onneksi toi Miira on aika sitkeä yrittämään, eikä anna heti periksi ja tarjosi hetken päästä uudestaan. Ei kai se nyt mitään huonoa tarjoais uudestaan? Siispä päädyin maistamaan ja totesin, että tämähän on herkkua ja sitä piti heti pyytää lisää! Kerralla näitä ei saa syötyä, vaan ne on puraistava pienemmiksi paloiksi ja syödä jaksoissa. Hieman harmillista, mutta eipä se hyvää makua muuta! Näitä on koon puolesta myös hyvä napata suoraan ilmasta :)

Sotkua näillä tosin saan aikaseks, kun pitää murustella ennen syömistä. Onneks siivoomista varten on omistaja!

8/10

Nelkytä kiloa lihaa, kuudelle kilolle koiraa?

Pääsin tosiaan pari viikkoa sitten vähän innostumaan, kun tajusin Kennel-Rehun helppouden.. Päädyin siis kivasti tilaamaan 40kg lihoja Nastalle ja toki myös Dani saattaa näistä osansa saada. Paketteja autoon kanniskellessa mietin, että tulikohan nyt tilattua seuraavan viiden vuoden pöperöt pikkukoiralle :D

Pistettii siivet ja kaularangat heti annospusseihin, toki pojat oli heti pummimassa herkkuja :) Tarkotus oli ottaa vaan Nastasta kuva, mutta Dani hauskasti photobombas mukaan. Päivän naurut Danin ilmeilystä :D


Tilaus sisälsi:

• Broilerjauhelihaa
• Kalkkunaa
• Lohta
• Maksaa
• Naudan jauhelihaa
• Broilerin siipiä
• Broilerin kaularankoja
• Merilevää
• Valkosipulirouhetta
• Lohiöljyä

Näissä on tosiaan joksikin aikaa maisteltavaa näille minikoirille, eipähän tarvii hetkeen pohtia että jaksaisko lähteä lemmikkikauppaan kaivelemaan pakastealtaita!
Ihan uutena tuttavuutena mukaan tuli mm. jauhettu maksa, merilevä, valkosipuli ja lohiöljy. Yleensä oon sisäeliminä syöttäny joitain sisäelin mixejä, aattelin nyt kokeilla ihan pelkkää maksaa. Öljynä ollaan käytetty kylmäpuristettua rypsiöljyä ja Nutrolinin öljyjä, joita oon lisänny myös noihin itsetehtyihin kasvissoseisii (sisältää mm. herkkusieniä, salaattia, kurkkua, mustikkaa, puolukkaa, porkkanaa, banaania, omenaa yms.) jotka oon sitte pakastanu ja sulatellu myöhemmin. Lohiöljykin siis uusi, ihan vaan siks että oon kuullu siitä niin paljon hyvää mm. nivelongelmiin liittyen. Samoin valkosipulin ja merilevän kanssa, ootan mielenkiinnolla mitä näitten käytöstä seuraa (pysyykö punkit varmemmin poissa, paraneeko aineenvaihdunta ja turkki tms.).

Oon hurjan tyytyväinen kyllä tohon Kennel-Rehun toimintaan, tai ainakin näin yhden tilauksen perusteella! Hurjan paljon sielä oli väkeä hakemassa evästä koirilleen, että en taida olla ainoa joka on tyytyväinen. Että jatkossakin meijän koirien ruuat haetaan kyllä sieltä! Sujuvaa ja nopeaa toimintaa, etten sanois.

Ensimmäinen "Nastan jupinat-testissä"-postaus tulee näillä näkymin sunnuntaina! Yritän tehä näitä kerta viikkoon, olkoon nyt päivä sitte vaikka sunnuntai. Aivan joka sunnuntaille ei näitäkään voi lupailla, koska testattavaa ei varmaan hirveän usein ole, jos uusille tuotteille ei ole tarvetta.

p.s. Kaks jälkimmäistä kuvaa vanhempia kuvasia, halusin vaan vähän jotain täydennystä tähän :D

p.p.s. Joku päivä ehkä jotain videon tapasta Nastan seuruusta, jos uskallan nyt luvata...

Hau-Hau Championin synttärikisan palkinto

Nasta tosiaan oli tässä Heinäkuun-synttärikisassa yksi kolmesta voittajasta ja tänään kävin paketin postista noutamassa. Tavaraa olikin enemmän, kuin ajattelin ja jopa omistaja sai osansa t-paidan muodossa! Nyt onki sitte ihan vaan treenejä varten tarkotettu paita olemassa :)

Paketti sisälsi seuraavaa:

• Eläin-vinkulelu
• Super Premium: Salmon & Potato-raksuja
• Super Premium Pate
• Chicken & Beef with Rice
• Lamb & Vegetable with Rice
• Premium Täyslihaherkut: Lammasviipale
• Premium 2in1 Lihaherkut: Kanafilee-bataatti
• Hau-Hau Champion-logolla ja koira silhuetilla varustettu sininen t-paita

Näistä kaikista syötäväksi tarkoitetuista on tulossa blogiin arvostelua ja Nastan (miksei myös Daninkin) mielipidettä maistuvuudesta :)

Nastalla alkaa vihdoinkin olla seuraaminen hanskassa, jopa ne oikealle kääntymiset sujuu hyvin, kunhan ohjaaja muistaa pitää oikean vauhdin yllä. Agilitynkin harjoitteluun ollaan saatu puhtia, kun kävin keskiviikkona 9.7. katselemassa Heinolassa järjestetyt epäviralliset agilitykilpailut. Kyllä meijänki on äkkiä sellassiin päästävä, oli tunnelma niin huima!

Ollaan harjoiteltu esteen takaakiertoa ja ihan vaan hyppyä, se kun on Nastalle ollut jostain syystä hieman hämmentävää :D Tehdään hiljalleen tätäkin, ihan kuin seuraamistakin ollaan hiottu ja hoittu, niin hyvä tulee!

Hassun hauska synttärikoira!

Paljosti 1v onnea myös siskoille ja veljelle! 

tv. Nasta

 

Hurja fiilis!

Jihuu! Tällasten fiilisten keskeltä on ihan pakko kirjottaa vähän päivyriä ajantasalle, koska huomattavaa kehitystä! Oon melkee varma, että nyt löyty se tapa jolla Nasta pitää palkata ja en vois olla ilosempi :D En meinaa pysyä nahoissani.
Tätä menoa me päästään starttaamaan mölli tokossa vuoden sisällä tai miksei ihan virallisissakin, mikäli uskallan ja mitään takapakkeja ei pääse sattumaan. Kaipa se starttaaminen 2-vuoden ikään mennessä olis ihan kevyt tavote, ainaki näin alkuu :D

Plus mainostusta! Nasta löytyypi mukavasti myös Facebookista :) Käykää tykkäilemässä, jos teitä kiinnostaa sellasset pikapäivityshommelit! 


Aika: 2.6. klo 16:55 - 17:15
Paikka: Hurjan mahtava takapiha
Laji: Toko

Olosuhteet: Ilma viileä, hieman tuulinen. Nurmella oltiin koko "suorituksen" ajan.
Harjoitus: Seuraaminen käännöksineen, liikkeestä istuminen.
Nastan vireystila: Pikkukoira oli hurjan innoissaan, kiitos uuden mahtavan lelun. Oli heti jutussa mukana, heitti intovikinätkin useempaan otteeseen.
Oma fiilis ennen treeniä: Ajattelin vaan, että kokeillaan nyt jos saisi hieman karsittua käsimerkkejä pois. En nostanut odotuksia hirveän korkealle, sillä Nasta oli jo tänään aiemmin tehnyt ihan hyvät seuraamiset merkkien kanssa.

Treenin kulku: Aloitettiin vireen nostamisella, heitin patukkaa ja Nasta toi, vetoleikit ja kyljille taputtelu (paras tapa nostaa sähäkkyyttä). Pentu otti hyvin kiinni käskystä heti leikin loputtua ja löysi täsmälleen oikean paikan, istui suorassa sivulla ja nakotti hienosti silmiin.
Ajattelin huvikseen kokeilla mitä tapahtuu, kun pidän vasemman käden hieman levällään koiran "selän päällä" (normaalisti kuljen hieman kumarassa kämmen koiran edessä, jotta löytäisi paremmin oikean paikan). Yllätyksekseni Nasta löysi kuin löysikin oikean paikan, eikä edistänyt tai jäänyt jälkeenkään. Käännökset sujui ihailtavan upeasti kaikin päin (vasen, oikea, täys). Suorituksen jälkeen palkkaus lelulla, into tasaantui jonkin verran mutta intovinkumiset pysyi mukana. Vielä kahden toiston jälkeen jaksoin uskoa, että eka kerta ei ollut vahinko sillä jokainen toisto sujui hurjan hienosti!

Kun seuraaminen sujui oletettua paremmin ajattelin, että voitaisiin kokeilla jotain uutta. Tai sellaista, minkä harjoittelu on ollut vain ihan hyvin pientä testailua. Muistuteltiin mieleen mitä se istuminen oli (joo-o.. koska maa-käsky on ihan sama kuin istu-käsky) ja lähdettiin seuraamisesta ronskisti kokeilemaan heti istumista. Ilmeeni oli varmasti upea, kun Nasta tosiaan jäi paikalleen istumaan eikä seurannut. Tehtiin liike kuin suoraan oppikirjasta ja hurjat kehut ja riemut ja kaikki. Tämänhän piti olla vahinko, mutta ei. Toinen, kolmas ja neljäskin kerta meni upeasti. Mitähän kummaa? Ja ei, en liiottele näin se vaan meni! Seuraaminen tosin jäi hieman tökkimään tämän jälkeen, sillä Nasta oli hieman hämillään että koska sitä nyt pitää pysähtyä ja koska ei. Pienen fiksailun jälkeen vanhat opit muistui taas mieleen ja seuraaminen, että liikkeestä istuminen sujui hyvin.


Huomioita: Harjoitusaika oli hyvän mittainen, koiralla pysyi koko ajan vire yllä. Itse olisin voinut olla tarkempi käännöksien kanssa, jostain syystä on hurjan vaikeaa päättää mihin suuntaan lähtee seuraavaksi :D

Oma fiilis treenin jälkeen: JEE! Niin mahtava tunne, kun onnistuu jossain. En vois olla ylpeempi mun pikku koirasta, se on niin hieno ;__; Hurjasti saatiin taas lisää puhtia tähän hommaan, ehkä me osataan kuitenki!

Muistettavaa seuraavalle kerralle:

• Seuraavaksi pitäis varmaan alkaa hiomaan sitä, että Nasta ymmärtäisi seurata juostessa eli oikea nopeus ja joku kiva kikka, ettei pentu jää haahuilemaan omille teilleen kun ohjaaja huiskii jossain.

Kesämies Nasta!

Juhuu, ompas tää blogi taas jääny jonnekkii :D Ollaan kuitenki vielä elossa ja hurjaa vauhtia Nasta oppii ALO-liikkeitä, seuraaminen alkaa näyttämää jo aika hyvältä! Noin muuten meille ei kuulu mitään sen kummempaa, treenaillaan joka päivä jotain pientä ja silleen. Aksakentälle ei olla nyt eksytty, ajattelin että yritän upottaa ton päähän nyt ensin tän tokon, sillä onhan se hyvä osata totella jos/kun aletaan agilityn saloihin enempi uppoutumaa.

Kameraa oon ulkoiluttanu ihan liian vähän, yritän nyt kesän ja auringon säestyksellä saada vähän puhtia tähän hommaan!
Mä en ees tiiä mistä järkevästä kirjottaisin nyt, olkoo tää nyt sit tällanen kuvaherutuspostaus (jee huimat kaks kuvaa jo näytillä..).

 

Tossa ihanakaunis kännykkäinstagramkuva tältä päivältä, juhlittii Nastan kanssa mun valmistumista :D Ei kesämies ollu ihan samaa mieltä mun kanssa tosta seppeleestä..

Eka kerta kentällä!

Huomasin eilen, että mun tilille oli ilmestyny koulun ruokarahat, joten keksin heti osalle käyttöä! Pääsin koulusta 14:30 ja hipsin suoraa koneelle ja varasin läheiseltä agility-kentältä puolentunnin vuoron alkavaksi 15:00. Ehin laittaa herkut, lelut ja vedet valmiiks ja eiku menoks!

Oon tosi onnellinen, että toi kenttä on tossa ehkä noin kilsan päässä ja sinne pääsee tosi helposti. Itse tosin käytän kenttää vaan sillon, kun on tarvetta jollekkin "erikoisemmalle" esteelle, kuten nyt vaikka puomille jota omaan pihaan en oikeen viitsis väsätä.. Mut oikeen käytännöllinen tällanenki, hyvä että Heinolassa on jotain tuollasta :D
Dani oli mukana hillumassa ja sen kanssa tein ihan vain muistia virkistääkseni muutamia kertoja puomia, keinua, rengasta, pituutta ja A:ta. Kyllä se vanhan herrankin vire sieltä löytyy, kun osaa vaan oikein lahjoa! Danin tekeminen on kuitenkin enimmäkseen vain sitä, että "joo meen kerran ja sit nukun ok? tai voin mä ehkä tehä toisenki jos saan ison palan vaikka ehkä juustoa". Toistoja ei voi olla kovinkaan monia, muuten mielenkiinto tyssää täysin. Puolet vuorosta Dani istuikin ihan oma-aloitteisesti Volvon takapaksissa, kun toinen vaihtoehto olisi ollut töitten tekeminen :D

Kentän pohja pöllys hirveesti, oli sitä vissiin vähän jotenki kasteltu tai jotain mutta valkonen koira lähti sieltä kivasti kellertävänä ja kärys herkulliselta! No pieniä haittoja, onneks koiran voi pestä ;) Ajattelin nyt vielä muistaessani kirjottaa pientä treenipäivyriä tähän, jotta sit seuraavallaki kerralla muistan mitä ollaan viimeks tehty.


Aika: 25.4. klo 15-15:30
Paikka: PS-agilityesteet
Laji: Agility

Olosuhteet: Aurinkoinen, lämmin ilma. Kentän pohja pölysi aika paljon, mikä sai koiran aivastelemaan satunaisesti. Dani oli aiheuttamassa pientä häiriötä hipsiessään vapaana kentällä.
Harjoitus: Tutustuminen putkeen ja puomiin.
Nastan vireystila: Oli innoissaan uudesta paikasta ja alkoi nätisti kuuntelemaan mitä olisi luvassa. Ei innostunut juurikaan lelusta, olisi saanut olla hieman sähäkämpi että olisi alkanut alusta asti hommat sujumaan hienosti.
Oma fiilis ennen treeniä: Olin hieman hermostunut, varasin kentän liian lyhyen ajan päähän ja hulina jäi päälle. Ajattelin ensin, että näinköhän tästä mitään tulee mutta yritin nollata ajatuksia, jotta epäröinti ei tarttuisi koiraan.

Treenin kulku: Käänsin yhden putkista suoraan ja painoin kasaan, jolloin putkessa kuljettava matka oli korkeintaan metrin. Annoin Nastan tutustua putkeen rauhassa nakkelemalla nameja putkeen, jolloin pentu kävi ne pienen epäröinnin jälkeen hakemassa. Hurjat kehut aina pennun astuessa putkeen.
Seuraavaksi asetin Nastan putken suulle istumaan ja menin itse toiselle puolelle, kutsuin pentua mutta tämä kiersi useamman kerran vältellen putkea. Useamman uusinnan jälkeen Nasta loikkasi putken läpi ja tämä toistettiin ja onnistumisten jälkeen palkkabailut.

Pidensin putkea ja tein samalla tavalla, kuin edellisessäkin mutta lisäsin käskysanan "putki" mukaan. Pian pentu juoksi hienosti putkeen minun ollessa toisessa päässä. Putken ollessa noin 2,5 metriä pitkä yritin lisätä vähän "virallisempaa" lähetystä eli ohjasin Nastaa käsimerkein ja annoin käskyn. Muutamien epäonnistumisien jälkeen pentu hoksasi, ettei pääse tilanteesta pois ennen onnistumista ja sitten alkoikin taas sujahtelemaan putkeen kuin vanha tekijä.

Lopuksi putki olikin jo sen verran taivutettu, ettei sieltä ollut enään suoraa näköyhteyttä toiseen päähä. Muutamat kerrat Nasta kääntyi kesken suorituksen takaisin tulosuuntaan, mutta uusien lähetysten ja onnistumisien jälkeisten kehujen ansiosta viimeinen suoritus jäi onnistuneeksi.

Puomiin tutustuttiin ihan rauhassa. Pienen arkailun jälkeen nami olikin sitten ihan iisiä käydä hakemassa vähän pidempääkin. Puomi jolla harjoittelimme oli melkein maantasalle laskettu, joten korkeutta ei tässä tilanteessa tarvinut pelätä. Totuttelu puomiin kävi hurjan nopeasti ja pian tuo matala yksilö olikin jo ihan helppo nakki! Nasta uskalsi lisätä vauhtiakin jo reilusti, joten ajattelin että siirrytään ihan oikean korkuiselle esteelle. Tämä oli hieman vaikeampi, mutta kun vakuutin puomin olevan turvallinen uskaltautui pentu sille kiipeämään ja sieltähän se löytyi sama vauhti kuin matalammallakin puomilla.

Huomioita: Pitäisi löytää jokin keino, jolla nostaa Nastan virettä ennen treeniä. Joskus sillä on ihan hirveästi virtaa ja halua tehdä, liekö sitten tällä kertaa kuumuus vienyt sen palavan innon tekemistä kohtaan. Dania en jatkossa päästä häseltämään mukaan, voihan tuo vanha herra olla vaikka hihnassa ja tolpassa. Palkkaaminen voisi tapahtua joka kerralla alustalta, nyt koira meni hieman sekaisin siitä että onko se palkka nyt kädessä vai sillä alustalla ja vauhti oli hidasta pennun etsiessä herkkuja sieltä maan kamarasta.

Oma fiilis treenin jälkeen: Hyvä tästä tulee! Miksei tulisi. Kun saadaan Nastaan vähän lisää intoa niin meno alkaa näyttää hienolta. Aina saan olla iloisesti yllättynyt tästä pallerosta, jolla ei ole suvussa taustalla juurikaan tällaisia hommia ja silti löytyy järkeä vaikka mihin! Ylpeä olen kyllä!

Muistettavaa seuraavalle kerralle:

• Nasta yksin kentälle, ei häiriöitä tässä vaiheessa!
• Keksittävä jokin vireystilaa nostava kikka.
• Lisää kehuja! En osaa käyttää ääntä ja iloisuutta silloin, kun olisi tällainen oikea tarve.
• Palkkaus yhtä linjaa pitkin, ei palkkausta sieltä, täältä ja tuolta. Korkeintaan namin lisäksi lelu, jos siltä tuntuu. 

Rakennetta ja karvarojektia

Sainpahan otettua Nastasta puhelimella tällassen, muka virallisen 9kk-kuvan :)

Ei oo ihan täysin puunattu ja laitettu, mutta kyllähän tosta nyt näkee suurin piirtein miltä tuo pikku herra näyttää rakenteensa kanssa. Tein kovin hurjan päätöksen ton karvan kanssa ja päädyin ajamaa sen kokonaa alas. Poikkeuksena koivet, pää, harjas ja tottakai häntä. Toi karva takkuuntuu nyt ihan ylihelposti, kun ei tiiä onko se nyt pentukarvaa vai jo aikuiskarvaa.

Väsy pikku koira

Ollaan koko ilta Nastan kanssa odoteltu äitiä takasin kotiin, kun tuo lähti porukalla Tallinnaan kaupunkilomailemaan. Pikku mies kuitenki väsähti odotteluun ja pisti pään tyynyyn, seuraukset on varmaan arvattavissa. Raotti vaan toista silmää, kun menin kameran kanssa sohimaan :)

Sietääki nyt nukkua, kun huomen ollaan lähössä käymään Sysmässä yhden kaverin äidin luona. Nasta tulee mukaan pitämään seuraa, tekee ihan hyvää autolla matkustaminen, kun nappula meinaa muistutella olemassa olostaan kovin äänekkäästi :D Kyllähän se vielä oppii, ollaan vaan naurettavan vähän ajeltu autolla mihinkään. Huomiseltaki aika varmasti kännykkälaadun kuvia luvassa siis!

Tänää tehtii vaan pikkutokot iltasella, viime hetkillä ennen pimeyttä :D Totesin tänää myös sen, että Nasta tekee paljon paremmin hommia lelupalkalla mikä on mun mielestä tosi outoa. Dani ei koskaa tykänny leluista, eikä tykkää vieläkää, joten oon taas kerran tositositosi positiivisesti yllättyny Nastasta! Intopiukeena se seuraa ja oottaa, että heitän sille ton narulelun ja sitte tuo sen innoissaa takasin, että vedetää kilpaa. Ihan mahtavaa! Hyvä tästä tulee, jaksan hokee sitä koko ajan.

Opettelua mahdolliseen Kaverikoiran uraan!

Mun oma kuvahaaste meni plörinäks heti alkuun, mut ei se nyt ehkä mitään. Oon yrittäny olla Instagramissa aktiivinen ja meitä voikin sielä seurata, löydytään nimellä bichonplease. Sinne ropsahtelee kuvia melkeempä päivittäin ja oon niitä tänne bloginki puolelle survonu :)

Mutta asiaan! Nastalla oli tänää jännä päivä, meillä on koulun kanssa sellanen projekti juttu eräässä palvelukeskuksessa ja pikku mies pääs viihdyttämään asukkaita! Asukkaiden kameroittenki edessä Nasta pääsi poseeraamaan, oli koira sen verran iloinen yllätys näille asukkaille. Meidän pikku linssiludehan poseerasi ihan oppien mukaan! Päivä sujui hyvin ja sen päätteeksi Nasta pääsi tsekkaamaan Salpauksenkin tilat, rennosti kaveri kävi hetken ininöitten jälkeen nukkumaan. Opettajakin totesi, että ei koulussa oikeen muuta voikkaan tehdä kuin vikistä.

Olen hurjan ylpeä Nastasta, se oli reipas kaikkien näiden erilaistan ihmisten lähellä eikä juurikaan arkaillut. Ehkä Nasta pääsee joskus mukaan Kennelliiton Kaverikoiratoimintaan, onhan siihen tarvittavaan 2-vuoden ikään vielä matkaa, mutta pikku hiljaa rakennetaan tätä pohjaa! Reipas pikku mies.

Ennen päivän kohokohtaa käytiin reippaalla lenkillä ja käytiin eräällä kentällä tekemässä aamutokot. Otettiin vähän seuraamista suoralla ja käännöksiä lähinnä vasempaan, mitä hiotaan tällä hetkellä. Vasen alkaa olemaan jo hanskassa, eikä Nasta lähde enään karkuun jalkaa vaan seuraa oikeen reippaasti. Käännökset oikealle ei oikein tahdo sujua vielä, pentu jatkaa suoraa kun minä käännyn ja näin ollen jää kelkasta. Siihen siis seuraavaksi!

Tämä koitos otetaan sovitusti uusiksi lähitulevaisuudessa! Eiköhän Nastasta vielä tulevaisuudessa Kaverikoira saada koulutettua :)

Tylsäilyä hiljaisuudessa..

Tää blogi on taas kerran jäänyt, koska oon ihan peukalo keskellä kämmentä ton kameran kanssa. Yhessä vaiheessa kannoin sitä aina mukana ja meillä oli jonki sortin yhteyski (hmm..). Mutta. Kamerataukoilu on saanu meidän vahvan siteen katkeamaan ja nyt mun pitää rakentaa se taas uudelleen, eikä se oo kamalan helppoa :c Ja ei, en tiiä mitä selitän.

Tänää aamulla uskaltauduin kuitenki astumaan kameran kaa ulos, koska aamuaurinko paistoi mukavasti ja pentu vaikutti suhteellisen maltilliselta (mitä se ei tosin ulos päästyä ollut). Niistä kaikista 75 kuvasta tää yks miellytti ees jotenki mun silmää. Joo, saatan ehkä olla liian kriittinen, mut kaikki jotka on neuvonu mua kuvaamaan on ite olleet hyvin hyvin kriittisiä. Kuvat joissa tarkennus on jossain missä sattuu, ei kelpaa (tässä yllä olevassa tarkennus tosiaan on jossain missä sattuu) yms. todella tärkeää.

Treenailujakaan ei olla unhoitettu! Seuraamisen perusteet alkaa olla käännökset mukaan lukien hanskassa, vaikkakin hiomista on vielä rutkasti. Ei se Nastan peppu aina löydä sinne vasemman jalan viereen, vaan se saattaa tulla varpaiden päälle istumaan. Pentu osaa kuitenkin kivasti siirtyä oikeaan paikkaan, kun vähän muistuttelee, että olikohan tällainen paikka nyt ollenkaan oikea.

Ohjatunnoudonkin kanssa ollaan työskennelty, tosin hieman vähemmän. Nasta hakee kapulan ja lähteekin tuomaan sitä minulle, mutta kiertää kovin kaukaa ja mennessään tiputtaa kapulan jonnekkin ja tulee sitten vasta sivulle. Mutta kyllä se hiomalla paranee!

Tämän viikon aikana ollaan käyty useemman kerran Tommolan koirapuistossa. Onhan Rainiossakin sellanen, mutta ei sielä oo mitään järkeä käydä kun siitä hyvällä tuurilla vaan kulkee joku koiransa kanssa ohi (harvoin tällaistakaan ihmettä näkee). Tommolassa sen sijaan on jokaisella kolmella kerralla ollut koiria, vaikkei aina sellaisia joiden kanssa Nasta ja Dani olisi voinut mennä samaan tarhaan, mutta onneksi aidankin läpi saa tutustuttua! Ihan hyvää sosialisoitumista (jos se edes sattuu olemaan sana).

Nyt haastan kuitenki itteni ottamaan Nastasta päivittäin jonkun kuvan ja laittamaan tänne. En välttämättä ees kirjottele mitään kuvan yhteyteen, ehkä vaan sen että missä tilanteessa yms. Haluun nyt saada tän jotenki onnistumaa!

P.s. Nasta on jo iso poika, 9 kuukautta! Vautsi!