Nastan jupinat-testissä #1

©


Hau-Hau Champion Super Premium: Salmon & Potato

Koostumus: 
Lohijauho, lohiproteiini, maissi, peruna, kananrasva (säilötty luontaisilla tokoferoleilla, E-vitamiinin lähde), kuivattu omena, panimohiiva, hydrolysoitu kananmaksa, lohiöljy, yucca schidigera-uute, mannan-oligosakkaridit, frukto-oligosakkaridit, tyrni.

Ravintoaineet:
Proteiini 24%
Rasva 14%
Kuitu 2%
Kosteus 10%
Hehkutusjäännös 5%
Kalsium 1,1%
Fosfori 0,9%

Metabolinen energia: 4144 kcal/kg


Miiran mietteet:
Pussin ulkonäkö huokuu laadukkuutta, eikä se ole perus markettiraksupussin näköinen. Pussin etupuoli lupailee kaikkea hyvää ja takaa luettu koostumus-lista kertoo, että luvattu pitää paikkansa. Tästä iso plussa! Lisää iloa tuo se, että raksuissa ei ole viljoja, joka aiheuttaa meidän koirille runsasta silmien vuotoa ja joskus tassujen kutinaa.

Yksi pienen pieni miinus pakkauksessa on se, että kaikki etupuolella lukee englanniksi. Itse toki ymmärrän mitä siinä seisoo, mutta joku joka etsii koiralleen laadukasta ruokaa marketista ei välttämättä ymmärrä. Takaosassakin lukee ensimmäisenä englanniksi. Suomessa kun ollaan, miksei voisi totuudet seisoa äidinkielellämme?
Plussaa on selkeä taulukko siitä, kuinka paljon ruokaa pitäisi minkäkin painoiselle koiralle antaa.

Kun näin, että raksut on lohesta ja perunasta olin aivan varma, että pussin avatessani ilmoille lehahtaa järkyttävä kalan käry. Sain kuitenkin ilokseni olla väärässä. Raksujen tuoksu on itseasiassa yllättävän neutraali, eikä sellainen kuin esim. joissain kissan kalaraksuissa. Raksut ovat kolmion muotoisia ja kooltaan noin 12mm x 15mm. Omasta mielestäni kokonsa puolesta nämä olisivat parempia hieman kookkaammalle koiralle.

Syystä, että Nasta barffaa ei meillä näitä syödä ruokana. Käytetään siis nämä loppuun vaikka temppuja opetellessa tai mätsäröidessä :)


Nastan jupinat:
Itsehän en ole kauhean nirso, syön sitä mitä on tarjolla. Toi täti yleensä pistääkin tarjolle ihan hyvät pöperöt, tällä kertaa sain maistella raksuja mikä ei ole mulle jokapäiväinen juttu. Tästä johtuen jouduin hetken miettimään, että mitähän kummaa tässä nyt aletaan syömään. Siispä kieltäydyin ensikättelyssä edes maistamasta.

Onneksi toi Miira on aika sitkeä yrittämään, eikä anna heti periksi ja tarjosi hetken päästä uudestaan. Ei kai se nyt mitään huonoa tarjoais uudestaan? Siispä päädyin maistamaan ja totesin, että tämähän on herkkua ja sitä piti heti pyytää lisää! Kerralla näitä ei saa syötyä, vaan ne on puraistava pienemmiksi paloiksi ja syödä jaksoissa. Hieman harmillista, mutta eipä se hyvää makua muuta! Näitä on koon puolesta myös hyvä napata suoraan ilmasta :)

Sotkua näillä tosin saan aikaseks, kun pitää murustella ennen syömistä. Onneks siivoomista varten on omistaja!

8/10

0 kommenttia:

Lähetä kommentti