Johkiin se katos, takaskin ehkä tulee..

Blogi-inspis nimittäin! Meillä on tässä ollu taas treenaamisen osalta hiukkasen hiljasempaa, kun kaikenlaista on sattunu. Aina kun yks asia on saatu kuntoon, niin joku toinen ällötys pomppaa heti perään.. Nastan kanssa ollaan työstetty geokätköilyä ja joskus pikkukettu jopa onnistuu purkit ilmaisemaan, jos kaikelta muulta tärkeydeltä ehtii (mm. hirven kakan syöminen on ykkös prioriteetti). Pappakoira Danikin on päässyt silloin tällöin mukaan!

Pientä kotitreeniä ollaan tehty mm. noudon osalta ja samoin paikkamakuun, joka alkaa sujumaan liinan ja häiriön kanssa suhteellisen hyvin. Varmaksi liikkeeksi tätä en kyllä vielä pitkään aikaan sanoisi, mutta harjoitus tekee mestarin ja sitä rataa! Agilitya ollaan käyty aina välillä treenailemassa ihan itsekseen ilman ohjausta, kun osaan niitä itselleni vaikeimpia takaakiertoja ja valsseja harjoitella yksinkin.

Mutta noista vastoinkäymisistä.. Nasta alkoi toukokuun loppu puolella rapsuttelemaan oikean korvan seutua ja silloin vielä pitkässä karvassa ollessaan, löysin karvan seasta mustaa "pupellusta". Ajattelin, että oli jonkun takiais möhkäleen napannut lenkiltä mukaansa, mutta tarkemman tutkailun myötä löytyi suurehko rupi jonka pikkukoira oli sitten repinyt auki. Ei ollut ensimmäinen kerta että tässä juuri samaisessa paikassa tällaista on, ruoasta en epäile sen kuitenkaan johtuneen kun viime kerrasta ruokavalio on muuttunut..

Hoidin tätä "ihottumaa" itse jonkin aikaa, kun olin viimeksikin saanut sen pois Betadinella ja Bepanthenilla, hyvältähän se näyttikin aluksi mutta alkoi loppu pelissä hieman erittämään ja koira vaikutti hivenen kivuliaalta (Nasta reagoi kipuun suht voimakkaasti). Eläinlääkärissä käytiin sitten kesäkuun alussa. Lääkäri kummasteli, kun Nastaa ei tarvinut rauhoittaa vaan biisoni pysyi käskyn alla rauhallisena ja antoi putsata tämän hotspotiksi todetun alueen ilman mitään. Hoidoksi saatiin sitten kortisoonivoide, jota tulisi levitellä muutamia kertoja päivässä. Niin vaan se sitten parissa viikossa hävisi.

Tämän jälkeen Nastalla oli ongelmaa anaalirauhasten kanssa, juuri kun ajattelin että no nyt päästään taas treenaamaan.. Se hinkutti hanuriaan mattoihin ja mihin nyt vaan sattui ehtimään, joten tyhjensin ne tavalliseen tapaan. Hommat ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti, vaan peräaukon suulta poksahti anaalipaise.. Tai täksi sitä eläinlääkärissä epäiltiin, kun sinne soittelin. Ei kuulemma tarvitse antibioottihoitoa mikäli ei ala viikossa märkimään - eipä se sitten märkinytkään. Hetki meni ennen kuin tämä valtava kraateri (olkaa hyvät mielikuvasta) umpeutui. Treenaaminen tämän kanssa ei tullut kuuloonkaan, sillä koira ei juurikaan kävellyt ilman että istui joka kolmas sekuntti. Mutta nyt pitäisi olla kaikki kunnossa!

Hyvinhän tässä menee noin niinkun muuten, yleistä söpöilyä ja hassuttelua :) Pallittomuuskin on alkanut tuottaa tulosta siinä määrin, että narttujen perään ulvomiset ja vikinät on jääneet lähes kokonaan pois. Autoiluakin ollaan oikein urakalla harrastettu, nyt kun oma auto on ja sillä pääsee ajelemaan ilman erilaisia viritelmiä ja aikojen sopimisia tms. Nasta kyllä tykkäilee autoilusta, eipä se kyllä koskaan ole sitä hirveämmin stressaillut..

Pentuasioitakin olen saanut nyt vähän eteenpäin ainakin niiltä osin, että olen ollut kasvattajaan yhteydessä ja tapaaminen mahdollisen emän kanssa sovittu :) Hurjan jännää! Ehkä tähänki talouteen vielä se toinenkin hurtta saadaan!

Nyt vaan toivon, että osaan olla aktiivisempi tän blogin kanssa, että ei nyt ihan käsiin kuole :D

It's hard enough to keep it classy

No mutta! Pitkästä aikaa ja silleen..

Jos me vaikka alettais heräilemään tyylikkään pitkiltä talviunilta ja ruvetaan hommiin, pistetään vaikka kaikkimahdollinen tapahtunut ylös! Ja sitä todentotta on päässyt tapahtumaan.. Jos lyhyt katsaus tapahtumiin jotka ovat käsillä olleet edellisen postauksen jälkeen!

Nastahan tosiaan kävi elokuussa Heinolassa näyttelyissä, tuloksena EH JUK4. Noottia tuli alapurennasta, muuten arvostelu oli oikein hyvä ja Nastan näköinen! Muuton yhteydessä olen onnistunut arvostelun kuitenkin hävittämään, sitä mihinkään nettiin laittamatta.. Hyvä minä! Sama pää, kesät talvet.

Syyskuussa 23. päivä Nasta kävi silmä-, polvi- ja sydäntarkissa! Kaikki priimaa: silmät puhtaat, polvet 0/0 ja sydän lyö näppärästi tahdissa. Hyvillä mielin siis lähdettiin näitten osalta treenailemaan, kunnes sitten marraskuussa päästiin ihan kuvauksiin. Viralliset kuvat otettiin lonkista ja kyynäristä, selästä otettiin epäviralliset kuvat ihan vain itseäni varten, jotta saadaan varmuus terveydestä noin harrastamisen kannalta. Kyynärät 0/0 ja selkäkin terve! Lonkat sen sijaan tuli takaisin C/C, mikä sinällään harmittaa vaikkei välitöntä ongelmaa olekkaan ainakaan vielä ollut. Sellaista huomautusta vain saatiin, että tämän malliset lonkat luultavasti tulevat myöhemmällä iällä kipuilemaankin, mutta tässä vaiheessa ei aiheuta ongelmaa ja harrastaminen on koiran voinnin perusteella mahdollista. En ole vieläkään kuvia itselleni saanut, lähden niitä kyllä tässä pikku hiljaa kalastelemaan ja julkaisen pikimmiten!

Ollaan Nastan kanssa päästy myös muuttamaan ihan omaan asuntoon! Tämä uusi käänne pisti pasmat ihan sekaisin ja treenailut jäi hyvin vähälle, tai tavoitteellinen sellainen. Toki päivittäiset pikku tokot tehtiin, mutta ei mitään uutta - vain vanhan ylläpitoa. Nyt kuitenkin auton ostettuani meillä on mahdollisuus mennä minne vain, milloin vain (toki omien työvuorojeni mukaan :D) ja treenaaminen on näinollen helpompaa. Meillä Nastan kanssa onkin yhteinen tavoite: ennen elokuuta Nastalla on plakkarissa Tk1. Tehotreeni onkin nyt käynnissä, kun käymme kaksi kertaa viikossa A-Qilityn hallilla Lahdessa, tiistaisin kaveriporukan treenit ja torstaisin (4 kertaa) Oili Huotarin opetuksessa. Myös agilitya ollaan päästy tiistaisin harjoittelemaan, Nastan motivaatio vaan tahtoo ihanien tyttöjen vuoksi hallilla laskea.. Siitäpä seuraavaan aiheeseen.

Olen tässä pikku hiljaa tulossa yhä varmemmaksi siitä, että Nasta olisi hyvä kastroida. Pikkumies on aivan mahdoton naisten perään, mikä ilmenee mm. sisälle merkkailuna ja ja ylitsepääsemättömänä haisteluna ja yleisenä häröilynä. Mitäpä Nasta kalleuksillaan tekisi? Eipä siitä näyttelytähdeksi tai jokaisen kasvattajan jalostusvalinnaksi loppupelissä ollutkaan.. Pohdiskelen asiaa vielä ennen kuin sanon mitään varmaksi, mutta kyllä se alkaa siltä näyttää että Nastan ja muittenkin elämä olisi paljon helpompaa ilman killuttimia :D

Myös perheenlisäystä ollaan suunniteltu.. Tai minä olen. Itselläni oli jo varaus erääseen pentueeseen. Havittelin urosta, mutta pentueeseen syntyi vain narttuja - söpöjä nuokin! Ei vaan sitä mitä haen. Rotu jätettäkööt salaisuudeksi ;)
Uusia suunnitelmia on kyllä, ne pääsivät muuttumaan joksenkin radikaalisti tämän kyseisen narttu-sattumuksen vuoksi. Katsotaan oliko kohtalolla näppinsä pelissä vai mitä..

Suurimman osan tästä hiljaiselosta Nasta on mennyt yllä näkyvällä asenteella. Kiusaa minkä ehdit, urpoile säännöllisen epäsäännöllisesti ja ole vekkuli - niin mahottoman vekkuli. Hulvaton pikkupiski.

Viimeisenä, muttei tosiaankaan vähäisimpänä mainio uutinen! Nastasta tuli Fitdogin someyhteistyökumppani! Luvassa siis tuotetestailua, olenkin jo jokusen tovin mietiskellyt näitten toimivuutta ja nythän koittikin hyvä tilaisuus, eikä sitä jätetä käyttämättä. Varsinkin heidän energiajuoma-jauhe kiinnostaa kummasti, Nastalla kun olisi suuri tarve lisäenergialle. Poika kuluttaa niin mahdottomasti, että vaikka tuo kuinka söis niin meinaa paino olla alarajoilla.. Että innolla odotellaan yhteistyötä!

Mutta tosiaan.. Nyt me aktivoidutaan! Ihan oikiasti!