Toiminta helpottuu taas viimeistään syksyllä

Jee jee jee jee voisinkin mennä tästä uimaan 

Minä kierrän ympyrää ja se saa minut rauhoittumaan

Oltiin tänään ekaa kertaa treenailemassa VAU:n aksatreeneissä, Vipusenkadulla. Tultiin paikanpäälle vähän myöhässä, kun tokihan just meijän kohalle sattuu aina kaikki hidasteet ja tällä kertaa se oli tietyö. Unohin ihan kokonaan, että Heinolassa pinnotetaan teitä uusiks.. 

Mutta ei kuulemma haitannut, kun oltiin Nastan kanssa ainoa koirakko tämän päivän treeneissä! Saatiinkin sitten oikeen hyvää yksilöopetusta!

Otettiin alkuun yksittäistä rengasta, sitä kun ei A-Qilityn hallilla ole ja on sen treenaaminen jäänyt hiukka vähälle. Pari kertaa Nasta kiers tai alitti, mutta kyllä se siitä kun vähän muistuteltiin, että kuis sitä pitikää oikee toimia :D

Vauhtiahan Nastasta tosiaan löytyi ja vaikka kuinka! Tällainen pikkuralli on kyllä pikkuketulle niin mieleistä, saa vaan pistellä menemään :)

Tätä vikaa lähdettiinkin sitten vaan yksibkertaisesti suorittamaan ilman mitään sellaista eristyistä tavoitetta. Oma ohjaaminen tosin takkuaa, vaikka mulle sanottiinkin että ei se nyt niin huonosti mene kuin oletan mutta huomaa ettei paljoa ole ohjaillut. Mutta hiotaan, hiotaan!

Vikalle pikkuradalle löytyi vauhtia oikein mukavasti ja saatiin sivussa vähän irtoamisharjoituksia. Nasta pyrkii palaamaan vähän turhan hanakasti mun luo, kun yksin treenatessa palkkaaminen esim. alustalta ei käy niin sujuvasti kuin apukäsien kanssa.. Mutta sitäki ollaa nyt harjoteltu ja sujumaanhan se alkaa hiljalleen!

The mood is right, the party's on

Oltiin tänään pitkästä aikaa hallilla treenailemassa, sillä tutulla ja turvallisella porukalla jolla aiemminkin. Ollaan Nastan kanssa nyt vähän vähemmän tuota agilitya treenailtu, kun olen yrittänyt huomisia mällitokoja varten hinkata tokon kondikseen. Tai omalta osaltani, ihan järkyttävää kallistelua ja kurkottelua koko ajan :D Mutta ollaan paremmalla mallilla kyllä!

Tänään siis treenailtiin vähän aksaa, vakkarikoutsin kanssa! Lähdettiin tekemään ylläolevasta radasta osuutta 1.-3. ja yritin kiinnittää huomiota ennen kaikkea omaan ohjaamiseeni, Nasta kun osaa yllättävän hyvin tajuta mitä mä siltä vaadin. Hyvien ohjeitten mukaan sitten lähdettiin tätä pätkää tekemään pari kertaa ja kun sujui odotetusti - eli ihan tosi hyvin - siirryttiin sitten pätkään 3.-6. jota tehtiin sellaisenaan pari kertaa. Nasta irtoaa vielä hieman kehnosti, mikä ilmeni putkelle mentäessä, mutta kyllä sekin alkoi sujumaan kun kerrattiin :)

Yllä olevasta radasta jätettiin loppupelissä pois 7. ja 8. esteet, joten tehtiin sitten tohon 6. putkeen saakka ja sielä palkattiin. Nasta toimii kyllä kuin ajatuksen voimalla :D Jaksan ihmetellä, että miten se tekee noin näppärästi vaikka tää tais oll avasta toinen kerta ikinä, kun tehdään ihan oikeesti rataa. Ollaanhan me sellassia muutamien esteitten sarjoja tehty, mut ei tälleen! Pikkuketulla piisas virtaa vaikka kuinka ja se kyllä antoi anteeksi, vaikka ohjailin itse miten sattuu välillä ja jouduin korjailemaan :D Loppupelissä se irtos putkellekkin omaan silmään yllättävän hyvin! Loppua kohden aloin itse sekoilemaan ja meni ihan pasmat sekaisin, jolloin päätettiin lopettaa kun kokonaisuus oli koiran osalta mennyt ihan tositosi upeasti!

Huomenna sitten onkin meidän välietappi tokon osalta... Ne tokoepikset... Oon stressannu niitä kyllä jonkin verran, mutta kunnin jännittäminen alkoi vasta tänään. Kaukot on kyllä jotain niin epävarmaa ja meijän mahtavan koutsin kaa jo suunniteltiin, että aletaan opettamaan niitä ihan kokonaan uudelta pohjalta möllien jälkeen. Voihan se olla, että ne vahingossa onnistuu :D Mutta joo, siitä sitte kirjottelen enemmän, kun ollaan hengissä selvitty - toivottavasti..

Johkiin se katos, takaskin ehkä tulee..

Blogi-inspis nimittäin! Meillä on tässä ollu taas treenaamisen osalta hiukkasen hiljasempaa, kun kaikenlaista on sattunu. Aina kun yks asia on saatu kuntoon, niin joku toinen ällötys pomppaa heti perään.. Nastan kanssa ollaan työstetty geokätköilyä ja joskus pikkukettu jopa onnistuu purkit ilmaisemaan, jos kaikelta muulta tärkeydeltä ehtii (mm. hirven kakan syöminen on ykkös prioriteetti). Pappakoira Danikin on päässyt silloin tällöin mukaan!

Pientä kotitreeniä ollaan tehty mm. noudon osalta ja samoin paikkamakuun, joka alkaa sujumaan liinan ja häiriön kanssa suhteellisen hyvin. Varmaksi liikkeeksi tätä en kyllä vielä pitkään aikaan sanoisi, mutta harjoitus tekee mestarin ja sitä rataa! Agilitya ollaan käyty aina välillä treenailemassa ihan itsekseen ilman ohjausta, kun osaan niitä itselleni vaikeimpia takaakiertoja ja valsseja harjoitella yksinkin.

Mutta noista vastoinkäymisistä.. Nasta alkoi toukokuun loppu puolella rapsuttelemaan oikean korvan seutua ja silloin vielä pitkässä karvassa ollessaan, löysin karvan seasta mustaa "pupellusta". Ajattelin, että oli jonkun takiais möhkäleen napannut lenkiltä mukaansa, mutta tarkemman tutkailun myötä löytyi suurehko rupi jonka pikkukoira oli sitten repinyt auki. Ei ollut ensimmäinen kerta että tässä juuri samaisessa paikassa tällaista on, ruoasta en epäile sen kuitenkaan johtuneen kun viime kerrasta ruokavalio on muuttunut..

Hoidin tätä "ihottumaa" itse jonkin aikaa, kun olin viimeksikin saanut sen pois Betadinella ja Bepanthenilla, hyvältähän se näyttikin aluksi mutta alkoi loppu pelissä hieman erittämään ja koira vaikutti hivenen kivuliaalta (Nasta reagoi kipuun suht voimakkaasti). Eläinlääkärissä käytiin sitten kesäkuun alussa. Lääkäri kummasteli, kun Nastaa ei tarvinut rauhoittaa vaan biisoni pysyi käskyn alla rauhallisena ja antoi putsata tämän hotspotiksi todetun alueen ilman mitään. Hoidoksi saatiin sitten kortisoonivoide, jota tulisi levitellä muutamia kertoja päivässä. Niin vaan se sitten parissa viikossa hävisi.

Tämän jälkeen Nastalla oli ongelmaa anaalirauhasten kanssa, juuri kun ajattelin että no nyt päästään taas treenaamaan.. Se hinkutti hanuriaan mattoihin ja mihin nyt vaan sattui ehtimään, joten tyhjensin ne tavalliseen tapaan. Hommat ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti, vaan peräaukon suulta poksahti anaalipaise.. Tai täksi sitä eläinlääkärissä epäiltiin, kun sinne soittelin. Ei kuulemma tarvitse antibioottihoitoa mikäli ei ala viikossa märkimään - eipä se sitten märkinytkään. Hetki meni ennen kuin tämä valtava kraateri (olkaa hyvät mielikuvasta) umpeutui. Treenaaminen tämän kanssa ei tullut kuuloonkaan, sillä koira ei juurikaan kävellyt ilman että istui joka kolmas sekuntti. Mutta nyt pitäisi olla kaikki kunnossa!

Hyvinhän tässä menee noin niinkun muuten, yleistä söpöilyä ja hassuttelua :) Pallittomuuskin on alkanut tuottaa tulosta siinä määrin, että narttujen perään ulvomiset ja vikinät on jääneet lähes kokonaan pois. Autoiluakin ollaan oikein urakalla harrastettu, nyt kun oma auto on ja sillä pääsee ajelemaan ilman erilaisia viritelmiä ja aikojen sopimisia tms. Nasta kyllä tykkäilee autoilusta, eipä se kyllä koskaan ole sitä hirveämmin stressaillut..

Pentuasioitakin olen saanut nyt vähän eteenpäin ainakin niiltä osin, että olen ollut kasvattajaan yhteydessä ja tapaaminen mahdollisen emän kanssa sovittu :) Hurjan jännää! Ehkä tähänki talouteen vielä se toinenkin hurtta saadaan!

Nyt vaan toivon, että osaan olla aktiivisempi tän blogin kanssa, että ei nyt ihan käsiin kuole :D

Mikä on kun ei taidot riitä...

Mikä on kun ei onnistu?

Tultiin tossa pari tuntia sitten hallilta.. Nyt kyllä mä sanon, että tervemenoa killuttimet. Mä oon niin tööt! 

Meijän oli tarkotus harjotella tokon osalta vähän hyppyä ja seisomista, aksassa sitten oli rakennettu rata jonka parissa päästiin harjottelemaan takaakiertoja ja ohjaajalle niitä ainaisen vaikeita valsseja.. Mikä pirskatti siinä on, että ne ei vaan yksinkertaisesti istu mun ajatusmaailmaan? Koordinaatio ei riitä, ei sitte millää.

Aloteltiin sitten aksalla, kun Nastalla tuntui olevan ihan kiva meno päällä. Virettä piti hiukan nostaa, kun kaikki naisten hajut olivat niin hurjan mielenkiintoisia ja ihania, että itkuhan siinä pääsi ja nenä liimautui mattoon.. Noh ei siinä mitään. Ruvettiin tekemään yllä olevan radan osiota, joka sisälsi oikean alakulman kolme estettä. 

Hyppyjärjestys:

• Hyppy 3.
• Hyppy 2. (takaakierto --> valssi)
• Hyppy 18.

Tämä sujui parin kokeilun jälkeen oikein hyvin (kunhan ohjaaja sisäisti valssin, eikä kompuroinut kinttuihinsa) ja päästiin vaihtamaan suuntaa.

• Hyppy 1.
• Hyppy 2. (takaakierto --> valssi)
• Hyppy 6./16.

Täähän meni plörinäks. Nastalla alkoi vire laskemaan ja minä en sisäistäny ollenkaa tätä, että suunta vaihetaa kesken kaiken. Olin koko ajan koiran tiellä, ohjasin koiraa ihan päin häränpyllyjä ja raukkaparka teki työtä käskettyä ja säntäili minne sattu :D Piettiin sitten tauko, jonka jälkeen olis kyllä varmaan sujunut, mutta ne naiset... Sehän meni ihan pelleilyks! Kuono maassa ja kauhee draamakiljuminen, jos huomautin asiasta ja siirsin herraa sivummalle.. Lopetetiin hyvänsään aikana ja Nasta pääs häkkii lepäilemään - jonka tarkoitus muuttuikin sitten epävireiseksi ooppera esitykseksi :)

Reilun mittasen tauon ja rauhottumisen jälkeen yritin - huom. _yritin_ - vähän treenailla tokon hyppyä. Ei. Eieiei. Nakit ei kelpaa, ne purastaa mut syljetää ja lähetään nuoleskelemaan mattoa. Ai pirskatti! Vire nousee hetkellisesti, muttei pysy yllä. Siinä oli sitte Nastan treenit tältä yöltä.. Kai se ois paremminki voinu mennä.

Turhauttaa. Turhauttaa niin maan pirskatisti. Kyllä mä luulen, että tässä on hyvä syy kastroimisee. Mä haluisin kuitenki jotain päästä joskus ton kanssa tekemäänki - ilman, että joku herkullisen tuoksuinen pimu häiritsee meijän treeniä.

Ei mulla muuta. Olen puhunut!

It's hard enough to keep it classy

No mutta! Pitkästä aikaa ja silleen..

Jos me vaikka alettais heräilemään tyylikkään pitkiltä talviunilta ja ruvetaan hommiin, pistetään vaikka kaikkimahdollinen tapahtunut ylös! Ja sitä todentotta on päässyt tapahtumaan.. Jos lyhyt katsaus tapahtumiin jotka ovat käsillä olleet edellisen postauksen jälkeen!

Nastahan tosiaan kävi elokuussa Heinolassa näyttelyissä, tuloksena EH JUK4. Noottia tuli alapurennasta, muuten arvostelu oli oikein hyvä ja Nastan näköinen! Muuton yhteydessä olen onnistunut arvostelun kuitenkin hävittämään, sitä mihinkään nettiin laittamatta.. Hyvä minä! Sama pää, kesät talvet.

Syyskuussa 23. päivä Nasta kävi silmä-, polvi- ja sydäntarkissa! Kaikki priimaa: silmät puhtaat, polvet 0/0 ja sydän lyö näppärästi tahdissa. Hyvillä mielin siis lähdettiin näitten osalta treenailemaan, kunnes sitten marraskuussa päästiin ihan kuvauksiin. Viralliset kuvat otettiin lonkista ja kyynäristä, selästä otettiin epäviralliset kuvat ihan vain itseäni varten, jotta saadaan varmuus terveydestä noin harrastamisen kannalta. Kyynärät 0/0 ja selkäkin terve! Lonkat sen sijaan tuli takaisin C/C, mikä sinällään harmittaa vaikkei välitöntä ongelmaa olekkaan ainakaan vielä ollut. Sellaista huomautusta vain saatiin, että tämän malliset lonkat luultavasti tulevat myöhemmällä iällä kipuilemaankin, mutta tässä vaiheessa ei aiheuta ongelmaa ja harrastaminen on koiran voinnin perusteella mahdollista. En ole vieläkään kuvia itselleni saanut, lähden niitä kyllä tässä pikku hiljaa kalastelemaan ja julkaisen pikimmiten!

Ollaan Nastan kanssa päästy myös muuttamaan ihan omaan asuntoon! Tämä uusi käänne pisti pasmat ihan sekaisin ja treenailut jäi hyvin vähälle, tai tavoitteellinen sellainen. Toki päivittäiset pikku tokot tehtiin, mutta ei mitään uutta - vain vanhan ylläpitoa. Nyt kuitenkin auton ostettuani meillä on mahdollisuus mennä minne vain, milloin vain (toki omien työvuorojeni mukaan :D) ja treenaaminen on näinollen helpompaa. Meillä Nastan kanssa onkin yhteinen tavoite: ennen elokuuta Nastalla on plakkarissa Tk1. Tehotreeni onkin nyt käynnissä, kun käymme kaksi kertaa viikossa A-Qilityn hallilla Lahdessa, tiistaisin kaveriporukan treenit ja torstaisin (4 kertaa) Oili Huotarin opetuksessa. Myös agilitya ollaan päästy tiistaisin harjoittelemaan, Nastan motivaatio vaan tahtoo ihanien tyttöjen vuoksi hallilla laskea.. Siitäpä seuraavaan aiheeseen.

Olen tässä pikku hiljaa tulossa yhä varmemmaksi siitä, että Nasta olisi hyvä kastroida. Pikkumies on aivan mahdoton naisten perään, mikä ilmenee mm. sisälle merkkailuna ja ja ylitsepääsemättömänä haisteluna ja yleisenä häröilynä. Mitäpä Nasta kalleuksillaan tekisi? Eipä siitä näyttelytähdeksi tai jokaisen kasvattajan jalostusvalinnaksi loppupelissä ollutkaan.. Pohdiskelen asiaa vielä ennen kuin sanon mitään varmaksi, mutta kyllä se alkaa siltä näyttää että Nastan ja muittenkin elämä olisi paljon helpompaa ilman killuttimia :D

Myös perheenlisäystä ollaan suunniteltu.. Tai minä olen. Itselläni oli jo varaus erääseen pentueeseen. Havittelin urosta, mutta pentueeseen syntyi vain narttuja - söpöjä nuokin! Ei vaan sitä mitä haen. Rotu jätettäkööt salaisuudeksi ;)
Uusia suunnitelmia on kyllä, ne pääsivät muuttumaan joksenkin radikaalisti tämän kyseisen narttu-sattumuksen vuoksi. Katsotaan oliko kohtalolla näppinsä pelissä vai mitä..

Suurimman osan tästä hiljaiselosta Nasta on mennyt yllä näkyvällä asenteella. Kiusaa minkä ehdit, urpoile säännöllisen epäsäännöllisesti ja ole vekkuli - niin mahottoman vekkuli. Hulvaton pikkupiski.

Viimeisenä, muttei tosiaankaan vähäisimpänä mainio uutinen! Nastasta tuli Fitdogin someyhteistyökumppani! Luvassa siis tuotetestailua, olenkin jo jokusen tovin mietiskellyt näitten toimivuutta ja nythän koittikin hyvä tilaisuus, eikä sitä jätetä käyttämättä. Varsinkin heidän energiajuoma-jauhe kiinnostaa kummasti, Nastalla kun olisi suuri tarve lisäenergialle. Poika kuluttaa niin mahdottomasti, että vaikka tuo kuinka söis niin meinaa paino olla alarajoilla.. Että innolla odotellaan yhteistyötä!

Mutta tosiaan.. Nyt me aktivoidutaan! Ihan oikiasti!

Hau-Hau Championin synttärikisan palkinto

Nasta tosiaan oli tässä Heinäkuun-synttärikisassa yksi kolmesta voittajasta ja tänään kävin paketin postista noutamassa. Tavaraa olikin enemmän, kuin ajattelin ja jopa omistaja sai osansa t-paidan muodossa! Nyt onki sitte ihan vaan treenejä varten tarkotettu paita olemassa :)

Paketti sisälsi seuraavaa:

• Eläin-vinkulelu
• Super Premium: Salmon & Potato-raksuja
• Super Premium Pate
• Chicken & Beef with Rice
• Lamb & Vegetable with Rice
• Premium Täyslihaherkut: Lammasviipale
• Premium 2in1 Lihaherkut: Kanafilee-bataatti
• Hau-Hau Champion-logolla ja koira silhuetilla varustettu sininen t-paita

Näistä kaikista syötäväksi tarkoitetuista on tulossa blogiin arvostelua ja Nastan (miksei myös Daninkin) mielipidettä maistuvuudesta :)

Nastalla alkaa vihdoinkin olla seuraaminen hanskassa, jopa ne oikealle kääntymiset sujuu hyvin, kunhan ohjaaja muistaa pitää oikean vauhdin yllä. Agilitynkin harjoitteluun ollaan saatu puhtia, kun kävin keskiviikkona 9.7. katselemassa Heinolassa järjestetyt epäviralliset agilitykilpailut. Kyllä meijänki on äkkiä sellassiin päästävä, oli tunnelma niin huima!

Ollaan harjoiteltu esteen takaakiertoa ja ihan vaan hyppyä, se kun on Nastalle ollut jostain syystä hieman hämmentävää :D Tehdään hiljalleen tätäkin, ihan kuin seuraamistakin ollaan hiottu ja hoittu, niin hyvä tulee!

Eka kerta kentällä!

Huomasin eilen, että mun tilille oli ilmestyny koulun ruokarahat, joten keksin heti osalle käyttöä! Pääsin koulusta 14:30 ja hipsin suoraa koneelle ja varasin läheiseltä agility-kentältä puolentunnin vuoron alkavaksi 15:00. Ehin laittaa herkut, lelut ja vedet valmiiks ja eiku menoks!

Oon tosi onnellinen, että toi kenttä on tossa ehkä noin kilsan päässä ja sinne pääsee tosi helposti. Itse tosin käytän kenttää vaan sillon, kun on tarvetta jollekkin "erikoisemmalle" esteelle, kuten nyt vaikka puomille jota omaan pihaan en oikeen viitsis väsätä.. Mut oikeen käytännöllinen tällanenki, hyvä että Heinolassa on jotain tuollasta :D
Dani oli mukana hillumassa ja sen kanssa tein ihan vain muistia virkistääkseni muutamia kertoja puomia, keinua, rengasta, pituutta ja A:ta. Kyllä se vanhan herrankin vire sieltä löytyy, kun osaa vaan oikein lahjoa! Danin tekeminen on kuitenkin enimmäkseen vain sitä, että "joo meen kerran ja sit nukun ok? tai voin mä ehkä tehä toisenki jos saan ison palan vaikka ehkä juustoa". Toistoja ei voi olla kovinkaan monia, muuten mielenkiinto tyssää täysin. Puolet vuorosta Dani istuikin ihan oma-aloitteisesti Volvon takapaksissa, kun toinen vaihtoehto olisi ollut töitten tekeminen :D

Kentän pohja pöllys hirveesti, oli sitä vissiin vähän jotenki kasteltu tai jotain mutta valkonen koira lähti sieltä kivasti kellertävänä ja kärys herkulliselta! No pieniä haittoja, onneks koiran voi pestä ;) Ajattelin nyt vielä muistaessani kirjottaa pientä treenipäivyriä tähän, jotta sit seuraavallaki kerralla muistan mitä ollaan viimeks tehty.


Aika: 25.4. klo 15-15:30
Paikka: PS-agilityesteet
Laji: Agility

Olosuhteet: Aurinkoinen, lämmin ilma. Kentän pohja pölysi aika paljon, mikä sai koiran aivastelemaan satunaisesti. Dani oli aiheuttamassa pientä häiriötä hipsiessään vapaana kentällä.
Harjoitus: Tutustuminen putkeen ja puomiin.
Nastan vireystila: Oli innoissaan uudesta paikasta ja alkoi nätisti kuuntelemaan mitä olisi luvassa. Ei innostunut juurikaan lelusta, olisi saanut olla hieman sähäkämpi että olisi alkanut alusta asti hommat sujumaan hienosti.
Oma fiilis ennen treeniä: Olin hieman hermostunut, varasin kentän liian lyhyen ajan päähän ja hulina jäi päälle. Ajattelin ensin, että näinköhän tästä mitään tulee mutta yritin nollata ajatuksia, jotta epäröinti ei tarttuisi koiraan.

Treenin kulku: Käänsin yhden putkista suoraan ja painoin kasaan, jolloin putkessa kuljettava matka oli korkeintaan metrin. Annoin Nastan tutustua putkeen rauhassa nakkelemalla nameja putkeen, jolloin pentu kävi ne pienen epäröinnin jälkeen hakemassa. Hurjat kehut aina pennun astuessa putkeen.
Seuraavaksi asetin Nastan putken suulle istumaan ja menin itse toiselle puolelle, kutsuin pentua mutta tämä kiersi useamman kerran vältellen putkea. Useamman uusinnan jälkeen Nasta loikkasi putken läpi ja tämä toistettiin ja onnistumisten jälkeen palkkabailut.

Pidensin putkea ja tein samalla tavalla, kuin edellisessäkin mutta lisäsin käskysanan "putki" mukaan. Pian pentu juoksi hienosti putkeen minun ollessa toisessa päässä. Putken ollessa noin 2,5 metriä pitkä yritin lisätä vähän "virallisempaa" lähetystä eli ohjasin Nastaa käsimerkein ja annoin käskyn. Muutamien epäonnistumisien jälkeen pentu hoksasi, ettei pääse tilanteesta pois ennen onnistumista ja sitten alkoikin taas sujahtelemaan putkeen kuin vanha tekijä.

Lopuksi putki olikin jo sen verran taivutettu, ettei sieltä ollut enään suoraa näköyhteyttä toiseen päähä. Muutamat kerrat Nasta kääntyi kesken suorituksen takaisin tulosuuntaan, mutta uusien lähetysten ja onnistumisien jälkeisten kehujen ansiosta viimeinen suoritus jäi onnistuneeksi.

Puomiin tutustuttiin ihan rauhassa. Pienen arkailun jälkeen nami olikin sitten ihan iisiä käydä hakemassa vähän pidempääkin. Puomi jolla harjoittelimme oli melkein maantasalle laskettu, joten korkeutta ei tässä tilanteessa tarvinut pelätä. Totuttelu puomiin kävi hurjan nopeasti ja pian tuo matala yksilö olikin jo ihan helppo nakki! Nasta uskalsi lisätä vauhtiakin jo reilusti, joten ajattelin että siirrytään ihan oikean korkuiselle esteelle. Tämä oli hieman vaikeampi, mutta kun vakuutin puomin olevan turvallinen uskaltautui pentu sille kiipeämään ja sieltähän se löytyi sama vauhti kuin matalammallakin puomilla.

Huomioita: Pitäisi löytää jokin keino, jolla nostaa Nastan virettä ennen treeniä. Joskus sillä on ihan hirveästi virtaa ja halua tehdä, liekö sitten tällä kertaa kuumuus vienyt sen palavan innon tekemistä kohtaan. Dania en jatkossa päästä häseltämään mukaan, voihan tuo vanha herra olla vaikka hihnassa ja tolpassa. Palkkaaminen voisi tapahtua joka kerralla alustalta, nyt koira meni hieman sekaisin siitä että onko se palkka nyt kädessä vai sillä alustalla ja vauhti oli hidasta pennun etsiessä herkkuja sieltä maan kamarasta.

Oma fiilis treenin jälkeen: Hyvä tästä tulee! Miksei tulisi. Kun saadaan Nastaan vähän lisää intoa niin meno alkaa näyttää hienolta. Aina saan olla iloisesti yllättynyt tästä pallerosta, jolla ei ole suvussa taustalla juurikaan tällaisia hommia ja silti löytyy järkeä vaikka mihin! Ylpeä olen kyllä!

Muistettavaa seuraavalle kerralle:

• Nasta yksin kentälle, ei häiriöitä tässä vaiheessa!
• Keksittävä jokin vireystilaa nostava kikka.
• Lisää kehuja! En osaa käyttää ääntä ja iloisuutta silloin, kun olisi tällainen oikea tarve.
• Palkkaus yhtä linjaa pitkin, ei palkkausta sieltä, täältä ja tuolta. Korkeintaan namin lisäksi lelu, jos siltä tuntuu.