It's hard enough to keep it classy

No mutta! Pitkästä aikaa ja silleen..

Jos me vaikka alettais heräilemään tyylikkään pitkiltä talviunilta ja ruvetaan hommiin, pistetään vaikka kaikkimahdollinen tapahtunut ylös! Ja sitä todentotta on päässyt tapahtumaan.. Jos lyhyt katsaus tapahtumiin jotka ovat käsillä olleet edellisen postauksen jälkeen!

Nastahan tosiaan kävi elokuussa Heinolassa näyttelyissä, tuloksena EH JUK4. Noottia tuli alapurennasta, muuten arvostelu oli oikein hyvä ja Nastan näköinen! Muuton yhteydessä olen onnistunut arvostelun kuitenkin hävittämään, sitä mihinkään nettiin laittamatta.. Hyvä minä! Sama pää, kesät talvet.

Syyskuussa 23. päivä Nasta kävi silmä-, polvi- ja sydäntarkissa! Kaikki priimaa: silmät puhtaat, polvet 0/0 ja sydän lyö näppärästi tahdissa. Hyvillä mielin siis lähdettiin näitten osalta treenailemaan, kunnes sitten marraskuussa päästiin ihan kuvauksiin. Viralliset kuvat otettiin lonkista ja kyynäristä, selästä otettiin epäviralliset kuvat ihan vain itseäni varten, jotta saadaan varmuus terveydestä noin harrastamisen kannalta. Kyynärät 0/0 ja selkäkin terve! Lonkat sen sijaan tuli takaisin C/C, mikä sinällään harmittaa vaikkei välitöntä ongelmaa olekkaan ainakaan vielä ollut. Sellaista huomautusta vain saatiin, että tämän malliset lonkat luultavasti tulevat myöhemmällä iällä kipuilemaankin, mutta tässä vaiheessa ei aiheuta ongelmaa ja harrastaminen on koiran voinnin perusteella mahdollista. En ole vieläkään kuvia itselleni saanut, lähden niitä kyllä tässä pikku hiljaa kalastelemaan ja julkaisen pikimmiten!

Ollaan Nastan kanssa päästy myös muuttamaan ihan omaan asuntoon! Tämä uusi käänne pisti pasmat ihan sekaisin ja treenailut jäi hyvin vähälle, tai tavoitteellinen sellainen. Toki päivittäiset pikku tokot tehtiin, mutta ei mitään uutta - vain vanhan ylläpitoa. Nyt kuitenkin auton ostettuani meillä on mahdollisuus mennä minne vain, milloin vain (toki omien työvuorojeni mukaan :D) ja treenaaminen on näinollen helpompaa. Meillä Nastan kanssa onkin yhteinen tavoite: ennen elokuuta Nastalla on plakkarissa Tk1. Tehotreeni onkin nyt käynnissä, kun käymme kaksi kertaa viikossa A-Qilityn hallilla Lahdessa, tiistaisin kaveriporukan treenit ja torstaisin (4 kertaa) Oili Huotarin opetuksessa. Myös agilitya ollaan päästy tiistaisin harjoittelemaan, Nastan motivaatio vaan tahtoo ihanien tyttöjen vuoksi hallilla laskea.. Siitäpä seuraavaan aiheeseen.

Olen tässä pikku hiljaa tulossa yhä varmemmaksi siitä, että Nasta olisi hyvä kastroida. Pikkumies on aivan mahdoton naisten perään, mikä ilmenee mm. sisälle merkkailuna ja ja ylitsepääsemättömänä haisteluna ja yleisenä häröilynä. Mitäpä Nasta kalleuksillaan tekisi? Eipä siitä näyttelytähdeksi tai jokaisen kasvattajan jalostusvalinnaksi loppupelissä ollutkaan.. Pohdiskelen asiaa vielä ennen kuin sanon mitään varmaksi, mutta kyllä se alkaa siltä näyttää että Nastan ja muittenkin elämä olisi paljon helpompaa ilman killuttimia :D

Myös perheenlisäystä ollaan suunniteltu.. Tai minä olen. Itselläni oli jo varaus erääseen pentueeseen. Havittelin urosta, mutta pentueeseen syntyi vain narttuja - söpöjä nuokin! Ei vaan sitä mitä haen. Rotu jätettäkööt salaisuudeksi ;)
Uusia suunnitelmia on kyllä, ne pääsivät muuttumaan joksenkin radikaalisti tämän kyseisen narttu-sattumuksen vuoksi. Katsotaan oliko kohtalolla näppinsä pelissä vai mitä..

Suurimman osan tästä hiljaiselosta Nasta on mennyt yllä näkyvällä asenteella. Kiusaa minkä ehdit, urpoile säännöllisen epäsäännöllisesti ja ole vekkuli - niin mahottoman vekkuli. Hulvaton pikkupiski.

Viimeisenä, muttei tosiaankaan vähäisimpänä mainio uutinen! Nastasta tuli Fitdogin someyhteistyökumppani! Luvassa siis tuotetestailua, olenkin jo jokusen tovin mietiskellyt näitten toimivuutta ja nythän koittikin hyvä tilaisuus, eikä sitä jätetä käyttämättä. Varsinkin heidän energiajuoma-jauhe kiinnostaa kummasti, Nastalla kun olisi suuri tarve lisäenergialle. Poika kuluttaa niin mahdottomasti, että vaikka tuo kuinka söis niin meinaa paino olla alarajoilla.. Että innolla odotellaan yhteistyötä!

Mutta tosiaan.. Nyt me aktivoidutaan! Ihan oikiasti!

Mätsäröintiä Vääksyssä

Oltiin jo pitkään suunniteltu, että lähdettäisiin Nastan kanssa vähän harjottelemaan ens kuun näyttelyä varten ainakin Vääksyn suunnalle, kun ajomatkaakaan ei ole järin paljoa. Keramiikkapaja Koiruuksia järjesti 13.7. 10-vuotis juhla match shown, jossa pienten aikuisten tuomarina toimi Noora Kivilahti.

Ilmoittautuminen alkoi jo 10:00, mutta me oltiin perillä vasta joskus yhdentoista jälkeen, eikä juurikaan harmita sillä Nasta olisi varmasti ollut enemmästä odottelusta aivan sekaisin. Yllättävän rauhallisena pikkukettu kuitenkin pysyi, vaikka vähän väliä piti muistutella että se piippailu ja toisten koirien ahdistelu ei ole se olennaisin asia tässä touhussa.
Mätsärissä ajattelin myös harjoitella hieman omaa jännittämisen kontrolointia, sillä olen aivan älyttömän kova jännittämään. Kädet tärisee, mahaan sattuu ja päähän kerääntyy ajatuksia aina kaikista kauheimmista asioista, mitä ihmisjoukossa saattaisi vaikka tapahtua. Hurjaa edistystä on se, etten itse jännittänyt juurikaan, vasta aivan ennen kehään astumista perhoset lähti lepattelemaan vatsassa :D

Toiseksi match show kerraksi/esiintymiseksi ikinä Nastan draivi oli kyllä hurjan hyvää! Okei, oli se pää sielä maassa melkeen koko ajan, mutta sillon kun sen sai ylös oli liike hurjan puhdasta ja sopivan pyörivää, rytmikästä. Tuomarille hurjat plussat, kun neuvoi kehässä ja korjasi mm. hihnan asentoa koiran kaulalla! Tällaisia tuomareita olisi hienoa nähdä enemmänkin!
Nasta saikin sitten punaisen nauhan, joten siirryimme odottelemaan punaisten kehää alkavaksi. Tässä vaiheessa Nasta meinasi jo heittää hanskat tiskiin ja lähteä kotiin, se olisi aivan varmasti hypännyt Volvon rattiin jos sille olis avaimet antanu :D

Jonkin ajan odottelun jälkeen saatiin sinisten kehä valmiiksi ja Nasta pääsi taas esiintymään. Punaisia oli aivan mahdottoman paljon (kuten koko tapahtumassakin oli koiria ja ihmisiä), joten tuomarin piti jakaa porukka kahtia ja tiputella näin koirakoita kehästä. Teinikoiran mielenosoitus oli seisotuksessa mahdoton, se löi pyllyä maahan ja katseli ympärillä olevia narttuja paljon mieluummin, kuin kuunteli mitä hölmöllä tädillä oli sanottavaa.
Jossain vaiheessa kuitenkin tapahtui jotain ja Nasta alkoi toimimaan kuin unelma! Se seisoi paikallaan ja liikkui elegantisti, eikä piipannut. Pian koirakoita tipahteli vähän joka suunnasta ja ihmettelin, että meille ei vielä oltu annettu lähtöpasseja. Kun koirakoita oli jäljellä enään neljä, muistivat perhoset tehtävänsä ja Miiraa taas kerran jännitti vaikkakin jopa jollain tapaa hallitusti! Neljän koirakon sijoittumisia jouduttiin kuitenkin jonkin aikaa odottelemaan, kun palkinto"palleja" oli vain yhdet neljä ja ne oli juuri käytössä. Odottelu tuntui pieneltä ikuisuudelta, mutta se palkittiin! Nasta oli hienosti Pienten Aikuisten PUN1! Voi sitä riemua! Pikkuketun ensimmäinen yleinensaavutus, jonka muutkin näki ja se ei tapahtunut omalla takapihalla, vain ohjaajan ja koiran välillä.
Lähdettiin hakemaan vain kehäkokemusta, mutta saatiin kylkijäisinä vielä tällainenkin ylläri! Kelpaa kyllä, tietääpähän että Nastasta on esiintymäänkin vaikka sillä nyt rakenteellisena virheenä se alapurenta onkin :)

Kaikista sijoittuneista otettiin hienot poseerauskuvat! Nasta edustaa, omistaja ei niinkään.. Mutta, kattokaa vaan koiraa :'D

© Keramiikkapaja Koiruuksia/Marika Lehtonen

Ykkösiä kun oltiin, näinollen se oli heti lähtöpassi BIS-kehään. Nasta piippasi jatkuvalla tahdilla kehässä, kun edessä oli ilmeisesti narttu ja väsymys alkoi painaa pikkukoiraa, oltiinhan reissussa oltu aamu kymmenestä puoli kolmeen. Kehässä oli hieman outoa, että isot koirat ja pienet koirat juoksivat samaanaikaan, sillä tottakai isommat menevät kovempaa kuin pienet. Takaa tulleet isot koirat saivat Nastan pasmat sekaisin ja vielä, kun joku kehässä olleista koirista alkoi huutamaan oli lopputulos selvä. Nasta ei liikkunut mihinkään suuntaan heittämättä piruetteja sinnetänne. Miinusta siis tästä, ehkä ensi kerralla voisi liikkeet katsoa erikseen pieniltä ja isoilta, jolloin jokainen pääsisi näyttämään liikkeet ilman tällaisia häiriöitä. Nasta olisi varmasti liikkunut paremmin ilman tätä sattumusta.. Lopulta kuudesta koirasta Nasta sijoittui BIS5, mikä oli paremmin kuin hyvin!

Mielestäni tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty. Paikka oli suurimman osan ajasta yllättävän hyvin varjossa, oli hurjan hyvin tilaa pystyttää "leiri" ja kehien pohja oli todella hyvä, ei kuoppia tai kumpuja. Toistekkin kyllä lähdetään tämän porukan järjestämään mätsäriin, jos tilaisuus vaan tulee! :)

Hassun hauska synttärikoira!

Paljosti 1v onnea myös siskoille ja veljelle! 

tv. Nasta

 

Hurja fiilis!

Jihuu! Tällasten fiilisten keskeltä on ihan pakko kirjottaa vähän päivyriä ajantasalle, koska huomattavaa kehitystä! Oon melkee varma, että nyt löyty se tapa jolla Nasta pitää palkata ja en vois olla ilosempi :D En meinaa pysyä nahoissani.
Tätä menoa me päästään starttaamaan mölli tokossa vuoden sisällä tai miksei ihan virallisissakin, mikäli uskallan ja mitään takapakkeja ei pääse sattumaan. Kaipa se starttaaminen 2-vuoden ikään mennessä olis ihan kevyt tavote, ainaki näin alkuu :D

Plus mainostusta! Nasta löytyypi mukavasti myös Facebookista :) Käykää tykkäilemässä, jos teitä kiinnostaa sellasset pikapäivityshommelit! 


Aika: 2.6. klo 16:55 - 17:15
Paikka: Hurjan mahtava takapiha
Laji: Toko

Olosuhteet: Ilma viileä, hieman tuulinen. Nurmella oltiin koko "suorituksen" ajan.
Harjoitus: Seuraaminen käännöksineen, liikkeestä istuminen.
Nastan vireystila: Pikkukoira oli hurjan innoissaan, kiitos uuden mahtavan lelun. Oli heti jutussa mukana, heitti intovikinätkin useempaan otteeseen.
Oma fiilis ennen treeniä: Ajattelin vaan, että kokeillaan nyt jos saisi hieman karsittua käsimerkkejä pois. En nostanut odotuksia hirveän korkealle, sillä Nasta oli jo tänään aiemmin tehnyt ihan hyvät seuraamiset merkkien kanssa.

Treenin kulku: Aloitettiin vireen nostamisella, heitin patukkaa ja Nasta toi, vetoleikit ja kyljille taputtelu (paras tapa nostaa sähäkkyyttä). Pentu otti hyvin kiinni käskystä heti leikin loputtua ja löysi täsmälleen oikean paikan, istui suorassa sivulla ja nakotti hienosti silmiin.
Ajattelin huvikseen kokeilla mitä tapahtuu, kun pidän vasemman käden hieman levällään koiran "selän päällä" (normaalisti kuljen hieman kumarassa kämmen koiran edessä, jotta löytäisi paremmin oikean paikan). Yllätyksekseni Nasta löysi kuin löysikin oikean paikan, eikä edistänyt tai jäänyt jälkeenkään. Käännökset sujui ihailtavan upeasti kaikin päin (vasen, oikea, täys). Suorituksen jälkeen palkkaus lelulla, into tasaantui jonkin verran mutta intovinkumiset pysyi mukana. Vielä kahden toiston jälkeen jaksoin uskoa, että eka kerta ei ollut vahinko sillä jokainen toisto sujui hurjan hienosti!

Kun seuraaminen sujui oletettua paremmin ajattelin, että voitaisiin kokeilla jotain uutta. Tai sellaista, minkä harjoittelu on ollut vain ihan hyvin pientä testailua. Muistuteltiin mieleen mitä se istuminen oli (joo-o.. koska maa-käsky on ihan sama kuin istu-käsky) ja lähdettiin seuraamisesta ronskisti kokeilemaan heti istumista. Ilmeeni oli varmasti upea, kun Nasta tosiaan jäi paikalleen istumaan eikä seurannut. Tehtiin liike kuin suoraan oppikirjasta ja hurjat kehut ja riemut ja kaikki. Tämänhän piti olla vahinko, mutta ei. Toinen, kolmas ja neljäskin kerta meni upeasti. Mitähän kummaa? Ja ei, en liiottele näin se vaan meni! Seuraaminen tosin jäi hieman tökkimään tämän jälkeen, sillä Nasta oli hieman hämillään että koska sitä nyt pitää pysähtyä ja koska ei. Pienen fiksailun jälkeen vanhat opit muistui taas mieleen ja seuraaminen, että liikkeestä istuminen sujui hyvin.


Huomioita: Harjoitusaika oli hyvän mittainen, koiralla pysyi koko ajan vire yllä. Itse olisin voinut olla tarkempi käännöksien kanssa, jostain syystä on hurjan vaikeaa päättää mihin suuntaan lähtee seuraavaksi :D

Oma fiilis treenin jälkeen: JEE! Niin mahtava tunne, kun onnistuu jossain. En vois olla ylpeempi mun pikku koirasta, se on niin hieno ;__; Hurjasti saatiin taas lisää puhtia tähän hommaan, ehkä me osataan kuitenki!

Muistettavaa seuraavalle kerralle:

• Seuraavaksi pitäis varmaan alkaa hiomaan sitä, että Nasta ymmärtäisi seurata juostessa eli oikea nopeus ja joku kiva kikka, ettei pentu jää haahuilemaan omille teilleen kun ohjaaja huiskii jossain.