Kiivas ja kopea, aina liikkeissä nopea

Olla liehuva liputus, olla voittojen niputus
Ehdi ei katua, kun on tehtävä latua

Olla viimaa ja vetoa, olla liukkaampi petoa

Aikaista matoa, jahdataan kuin perikatoa

Olla tiukka ja kätevä, olla huikean pätevä

No nyt on ne tokoepikset käyty! Mahtavaa harjotusta, varsinkin ainakin odottelun puoleen - mitä Nasta kaipaakin. Luokat meni EVL-->ALO suuntaan ja me oltiin kolmanneksi viimeisinä suoritusvuorossa. Nasta vinkui jonkin verran odotellessa ja pelkäsin jo hetken, että sen tekemisen into laskee ja kaikki muuttuu tylsäksi. Noh, menihän se motivaatio hieman maihin ja se näkyi suorituksessakin jonkin verran, mutta ei aina voi tehdä 110%:sesti :D

Tuomarina epiksissä toimi Oili Huotari ja kilpailu järjestettiin A-Qilityn hallissa, Lahdessa.

Paikalla makaaminen 1min | 9p.

"Siisti makuu. Ylös viiveellä."

Hyvin se teki! Täytyy myöntää, että aiemmista vikinöistä ja levottomuudesta päätellen pelkäsin, että hurtta lähtis omille teilleen, mutta vielä mitä! Se pysyi ja vieläpä vinkumatta! Painoakaan ei vaihtanut missään vaiheessa, vaan hienosti pysyi niillä sijoilla mihin sen jätin. 

Sivu-käskyä en antanut tarpeaksi korkealta, jonka vuoksi Nasta sitten ajatteli, että hänpähän ei nouse :D Kaksoiskäskyä en antanut, vilkaisin vain koiraa kun mitään ei tapahtunut ja sittenhän tuo nousi. Ehkä korkeintaan 5sek. myöhemmin.

Seuraaminen | 9½p.

"Todella kivan näköistä seuruuta! Pienillä avuilla."

Ne pirun vartaloavut..... Huomasin aina vilkuilevani, että jääkö se koira jälkeen vai ei, mutta kyllä se ihan paikallaan oli koko ajan. Juoksut ja hidastukset sujui yllättävän hyvin, samoin kaikki käännökset ja liikkeellelähdöt, että pysähdykset. Olisi minun mielestä saanut olla korkeampi vire, mutta minkäs sille tekee :D

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä | 9p.

"Kiva liike. Vähän viiveellä alas. Pienillä avuilla loppu perusasento."

Se jäi!!! Viiveellä toki, mutta se jäi :D Tässä nyt parin viikon aikana treenatessa hoksasin, että ei sille tarvii karjua, vaan kimeesti pihahtaa maahan-käsky ja kappas ku pelittää. Loppuun taas ne vartaloavut.. Ei hyvä.

Luoksetulo | 9½p.

"Hieno liike. Vähän vino loppu perusasento."

Siitä löytyy kyllä vauhtia! Koko matkan tuli laukalla ja se liikkeellelähtö <3 Kyllä siinä virtaa piisaa. Perusasentoon tuli tosiaan hieman tökkien, meinas ensin jäädä turhan kauas, mutta muisti sitten kuitenkin suunnilleen sen paikan :D

Noutoesineen pitäminen | 9p.

"Siisti pito. Hetken mietti kapulan ottamista. Suu vähän löysä irrottaessa."

Tuomari kun näki meijän kapulan liikkurin sitä antaessa oli kommentti "no johan on ISO kapula pienellä koiralla :D". Mulle sanottiin, että pitää olla sorvattu kapula ja ostin pienimmän mitä Heinolan Mustissa ja Mirrissä oli tarjolla, eli 250g. Mutta kyllä sielä muillaki oli laipallisia ohjatunnoudon kapuloita.. Noh, kai se on parempi tehä heti ku pystyy nii ohjeitten mukaan. Nastalla tuli odotellessa joku pahemman sortin aivopieru, eikä se enää ottanu tota kapulaa hampaisiinsa, kääns vaan päätä pois. Jouduin sitte jonki verran toistelemaan sitä ennen meidän vuoroa... Mutta tekihän se sen melko hyvin.

Kauko-ohjaus | 7p.

"Haistelee alussa. Tekniikka vähän pettää. Tuplakäsky istumiseen."

Noh tuli sieltä odotettua suuremmat pisteet. Tiesin kyllä, että nää on niin kesken kuin voi vaan olla ja aletaanki näitä opettelemaan ihan uudelta pohjalta. Koiran jätettyäni ja istumaan käskiessä nousi hienosti istumaan, mutta kun käteni laskin niin meni samantien maahan. Käskin sitten uudestaan istumaan ja nyt ei ennakoinut käteni laskiessa. Tätä siis hinkataan..

Estehyppy | 9p.

"Kiva liike. Hyppäsi aika kaukaa. Vajaa loppu perusasento."

Säikähin kyllä tossa Nastan hypätessä, että nyt se mätkähtää esteen päälle :D En ymmärrä mitä se oikee teki, mut kyllä se nimenomaan kaukaa hyppäs, sitä se ei yleensä siis tee. Hyvin se tuli yli ja esteeseen osumatta. Ja taas se perusasento...

Kokonaisvaikutus | 9p.

"Todella iloinen ja reipas esitys. Kauniisti ohjattu."

Ilo ohjata tollasta piskiä <3

Lopputulemana siis 179p. ALO1 sij. 1/9!

Kai me kohta puoliin uskaltaudutaan sinne virallisiinkin :D Ajattelin kyllä, että alan työstään nyt noita kaukoja ja sitte käydään taas mölleissä, ihan vaan siks että saisin vähän kontrolloitua tätä omaa jännittämistäni. En kahtena yönä nukkunu yhteensä ku ehkä 6-7 tuntia :D Mut noh tän pohjalta nyt tiiän, että Nasta handlaa! Ja mäkin ehkä vähän..

The mood is right, the party's on

Oltiin tänään pitkästä aikaa hallilla treenailemassa, sillä tutulla ja turvallisella porukalla jolla aiemminkin. Ollaan Nastan kanssa nyt vähän vähemmän tuota agilitya treenailtu, kun olen yrittänyt huomisia mällitokoja varten hinkata tokon kondikseen. Tai omalta osaltani, ihan järkyttävää kallistelua ja kurkottelua koko ajan :D Mutta ollaan paremmalla mallilla kyllä!

Tänään siis treenailtiin vähän aksaa, vakkarikoutsin kanssa! Lähdettiin tekemään ylläolevasta radasta osuutta 1.-3. ja yritin kiinnittää huomiota ennen kaikkea omaan ohjaamiseeni, Nasta kun osaa yllättävän hyvin tajuta mitä mä siltä vaadin. Hyvien ohjeitten mukaan sitten lähdettiin tätä pätkää tekemään pari kertaa ja kun sujui odotetusti - eli ihan tosi hyvin - siirryttiin sitten pätkään 3.-6. jota tehtiin sellaisenaan pari kertaa. Nasta irtoaa vielä hieman kehnosti, mikä ilmeni putkelle mentäessä, mutta kyllä sekin alkoi sujumaan kun kerrattiin :)

Yllä olevasta radasta jätettiin loppupelissä pois 7. ja 8. esteet, joten tehtiin sitten tohon 6. putkeen saakka ja sielä palkattiin. Nasta toimii kyllä kuin ajatuksen voimalla :D Jaksan ihmetellä, että miten se tekee noin näppärästi vaikka tää tais oll avasta toinen kerta ikinä, kun tehdään ihan oikeesti rataa. Ollaanhan me sellassia muutamien esteitten sarjoja tehty, mut ei tälleen! Pikkuketulla piisas virtaa vaikka kuinka ja se kyllä antoi anteeksi, vaikka ohjailin itse miten sattuu välillä ja jouduin korjailemaan :D Loppupelissä se irtos putkellekkin omaan silmään yllättävän hyvin! Loppua kohden aloin itse sekoilemaan ja meni ihan pasmat sekaisin, jolloin päätettiin lopettaa kun kokonaisuus oli koiran osalta mennyt ihan tositosi upeasti!

Huomenna sitten onkin meidän välietappi tokon osalta... Ne tokoepikset... Oon stressannu niitä kyllä jonkin verran, mutta kunnin jännittäminen alkoi vasta tänään. Kaukot on kyllä jotain niin epävarmaa ja meijän mahtavan koutsin kaa jo suunniteltiin, että aletaan opettamaan niitä ihan kokonaan uudelta pohjalta möllien jälkeen. Voihan se olla, että ne vahingossa onnistuu :D Mutta joo, siitä sitte kirjottelen enemmän, kun ollaan hengissä selvitty - toivottavasti..

Alokasluokka

Sain jopa aikasiks ilmottaa Nastan 14.8. pidettäviin tokoepiksiin, joten ollaan nyt tehty treenit aikalailla kokeenomaisina - tosin ilman liikkuria, mikä vähän tuottaa minulle itselleni hiukan vaikeuksia. Saatiin kuitenki eilen vähän filmille, että kuinkas nää hommat meiltä oikein sujuu... Nastalla oli tutun kuvaajan vuoksi hieman pasmat sekaisin, vaikka suht hyvinhän sen tekee - huolellisuutta vaan saisi olla varsinkin minun toimesta.

Kaikki muu saatiin videoitua paitsi hyppy, koska en estettä omista.

Videoissa on toinen toistaan ärsyttävämpi rallatus, koska taustan äänet olivat varmasti häiritsevämpiä kuin musiikki..

1 minuutin paikkamakuu

Paikkista on harjoiteltu oikein urakalla ja se alkaa onneks jo näkyä. Koira jaksaa odotella ja videollakin näkyy, miten hienosti se sivuuttaa takaa ajavan pyörän. Takana on myös päiväkoti, jossa olleet lapset meillekkin huuteli mutta pikkukoiraa ei vaan kiinnosta :D

Koira paloi "hiukan" puhki, mutta ehkäpä tuosta nyt pääpiirteittäin näkee, että se koira pysyy paikallaan eikä juokse kenttää kymmentä kertaa ympäri..

Seuraaminen

Liikkurin puuttuminen... Ei. Nastalla hiukan liian hurja vire, härkkii pohkeesta ja tanssii omiaan. Keskittymistä kummankin osalta kaivattaisiin. Mutta juoksuosuus meni kyllä tosi hyvin! Se on vähän niin ja näin ollut aiemmin, nyt tykkäsin kyllä itekkin.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä

Tätäkin pitää vielä hinkata. Ei se siihen meinaa jäädä, usein pitää heittää toista käskyä. Sille on jostain pinttynyt päähän se, että tässä pitää pysähtyä seisomaan? Vahvistellaan ehkä tota maahan-käskyä, meinasin ensin että vaihtaisin kokonaan uuteen käskyyn että sais koko liikkeen ihan selkeelle pohjalle.. Mutta toisaalta tässä on jo hyvä pohjustus, joten ehkä lähden vaan vahvistelemaan.

Luoksetulo

Tää on kyllä ihan kiva! Vauhtiahan sais olla lisää, mutta tulee se ihan kivasti sivulle. Selkeempi perusasento olis kiva, mutta pikkuhiljaa..

Noutoesineen pitäminen

Tän kanssa ollaan kyllä taisteltu.. Yhdessä vaiheessa Nasta jopa pelkäs tota kapulaa, eikä menny millään sen läheelle. Nyt se jopa pitää sitä suussa tiputtamatta sitä! Noudostahan ollaan vielä ihan älyttömän kaukana, mutta sitäki työstetään parhaillaan.

Kauko-ohjaus

Vahvistusta, vahvistusta ja vahvistusta. Sillon tällön se ei tosiaan ymmärrä mikä on istumisen ja maahanmenon ero, voihan siihen välii tarjota myös vaikka vilkuttamista tai ympäripyörimistä? Toi paikallaan pysyminenki on ihan asia erikseen.. Ei se vissii iha omaa mittaansa siinä liiku, mutta kuitenki. Hyvällä mallillahan se jo on!

Johkiin se katos, takaskin ehkä tulee..

Blogi-inspis nimittäin! Meillä on tässä ollu taas treenaamisen osalta hiukkasen hiljasempaa, kun kaikenlaista on sattunu. Aina kun yks asia on saatu kuntoon, niin joku toinen ällötys pomppaa heti perään.. Nastan kanssa ollaan työstetty geokätköilyä ja joskus pikkukettu jopa onnistuu purkit ilmaisemaan, jos kaikelta muulta tärkeydeltä ehtii (mm. hirven kakan syöminen on ykkös prioriteetti). Pappakoira Danikin on päässyt silloin tällöin mukaan!

Pientä kotitreeniä ollaan tehty mm. noudon osalta ja samoin paikkamakuun, joka alkaa sujumaan liinan ja häiriön kanssa suhteellisen hyvin. Varmaksi liikkeeksi tätä en kyllä vielä pitkään aikaan sanoisi, mutta harjoitus tekee mestarin ja sitä rataa! Agilitya ollaan käyty aina välillä treenailemassa ihan itsekseen ilman ohjausta, kun osaan niitä itselleni vaikeimpia takaakiertoja ja valsseja harjoitella yksinkin.

Mutta noista vastoinkäymisistä.. Nasta alkoi toukokuun loppu puolella rapsuttelemaan oikean korvan seutua ja silloin vielä pitkässä karvassa ollessaan, löysin karvan seasta mustaa "pupellusta". Ajattelin, että oli jonkun takiais möhkäleen napannut lenkiltä mukaansa, mutta tarkemman tutkailun myötä löytyi suurehko rupi jonka pikkukoira oli sitten repinyt auki. Ei ollut ensimmäinen kerta että tässä juuri samaisessa paikassa tällaista on, ruoasta en epäile sen kuitenkaan johtuneen kun viime kerrasta ruokavalio on muuttunut..

Hoidin tätä "ihottumaa" itse jonkin aikaa, kun olin viimeksikin saanut sen pois Betadinella ja Bepanthenilla, hyvältähän se näyttikin aluksi mutta alkoi loppu pelissä hieman erittämään ja koira vaikutti hivenen kivuliaalta (Nasta reagoi kipuun suht voimakkaasti). Eläinlääkärissä käytiin sitten kesäkuun alussa. Lääkäri kummasteli, kun Nastaa ei tarvinut rauhoittaa vaan biisoni pysyi käskyn alla rauhallisena ja antoi putsata tämän hotspotiksi todetun alueen ilman mitään. Hoidoksi saatiin sitten kortisoonivoide, jota tulisi levitellä muutamia kertoja päivässä. Niin vaan se sitten parissa viikossa hävisi.

Tämän jälkeen Nastalla oli ongelmaa anaalirauhasten kanssa, juuri kun ajattelin että no nyt päästään taas treenaamaan.. Se hinkutti hanuriaan mattoihin ja mihin nyt vaan sattui ehtimään, joten tyhjensin ne tavalliseen tapaan. Hommat ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti, vaan peräaukon suulta poksahti anaalipaise.. Tai täksi sitä eläinlääkärissä epäiltiin, kun sinne soittelin. Ei kuulemma tarvitse antibioottihoitoa mikäli ei ala viikossa märkimään - eipä se sitten märkinytkään. Hetki meni ennen kuin tämä valtava kraateri (olkaa hyvät mielikuvasta) umpeutui. Treenaaminen tämän kanssa ei tullut kuuloonkaan, sillä koira ei juurikaan kävellyt ilman että istui joka kolmas sekuntti. Mutta nyt pitäisi olla kaikki kunnossa!

Hyvinhän tässä menee noin niinkun muuten, yleistä söpöilyä ja hassuttelua :) Pallittomuuskin on alkanut tuottaa tulosta siinä määrin, että narttujen perään ulvomiset ja vikinät on jääneet lähes kokonaan pois. Autoiluakin ollaan oikein urakalla harrastettu, nyt kun oma auto on ja sillä pääsee ajelemaan ilman erilaisia viritelmiä ja aikojen sopimisia tms. Nasta kyllä tykkäilee autoilusta, eipä se kyllä koskaan ole sitä hirveämmin stressaillut..

Pentuasioitakin olen saanut nyt vähän eteenpäin ainakin niiltä osin, että olen ollut kasvattajaan yhteydessä ja tapaaminen mahdollisen emän kanssa sovittu :) Hurjan jännää! Ehkä tähänki talouteen vielä se toinenkin hurtta saadaan!

Nyt vaan toivon, että osaan olla aktiivisempi tän blogin kanssa, että ei nyt ihan käsiin kuole :D

Mikä on kun ei taidot riitä...

Mikä on kun ei onnistu?

Tultiin tossa pari tuntia sitten hallilta.. Nyt kyllä mä sanon, että tervemenoa killuttimet. Mä oon niin tööt! 

Meijän oli tarkotus harjotella tokon osalta vähän hyppyä ja seisomista, aksassa sitten oli rakennettu rata jonka parissa päästiin harjottelemaan takaakiertoja ja ohjaajalle niitä ainaisen vaikeita valsseja.. Mikä pirskatti siinä on, että ne ei vaan yksinkertaisesti istu mun ajatusmaailmaan? Koordinaatio ei riitä, ei sitte millää.

Aloteltiin sitten aksalla, kun Nastalla tuntui olevan ihan kiva meno päällä. Virettä piti hiukan nostaa, kun kaikki naisten hajut olivat niin hurjan mielenkiintoisia ja ihania, että itkuhan siinä pääsi ja nenä liimautui mattoon.. Noh ei siinä mitään. Ruvettiin tekemään yllä olevan radan osiota, joka sisälsi oikean alakulman kolme estettä. 

Hyppyjärjestys:

• Hyppy 3.
• Hyppy 2. (takaakierto --> valssi)
• Hyppy 18.

Tämä sujui parin kokeilun jälkeen oikein hyvin (kunhan ohjaaja sisäisti valssin, eikä kompuroinut kinttuihinsa) ja päästiin vaihtamaan suuntaa.

• Hyppy 1.
• Hyppy 2. (takaakierto --> valssi)
• Hyppy 6./16.

Täähän meni plörinäks. Nastalla alkoi vire laskemaan ja minä en sisäistäny ollenkaa tätä, että suunta vaihetaa kesken kaiken. Olin koko ajan koiran tiellä, ohjasin koiraa ihan päin häränpyllyjä ja raukkaparka teki työtä käskettyä ja säntäili minne sattu :D Piettiin sitten tauko, jonka jälkeen olis kyllä varmaan sujunut, mutta ne naiset... Sehän meni ihan pelleilyks! Kuono maassa ja kauhee draamakiljuminen, jos huomautin asiasta ja siirsin herraa sivummalle.. Lopetetiin hyvänsään aikana ja Nasta pääs häkkii lepäilemään - jonka tarkoitus muuttuikin sitten epävireiseksi ooppera esitykseksi :)

Reilun mittasen tauon ja rauhottumisen jälkeen yritin - huom. _yritin_ - vähän treenailla tokon hyppyä. Ei. Eieiei. Nakit ei kelpaa, ne purastaa mut syljetää ja lähetään nuoleskelemaan mattoa. Ai pirskatti! Vire nousee hetkellisesti, muttei pysy yllä. Siinä oli sitte Nastan treenit tältä yöltä.. Kai se ois paremminki voinu mennä.

Turhauttaa. Turhauttaa niin maan pirskatisti. Kyllä mä luulen, että tässä on hyvä syy kastroimisee. Mä haluisin kuitenki jotain päästä joskus ton kanssa tekemäänki - ilman, että joku herkullisen tuoksuinen pimu häiritsee meijän treeniä.

Ei mulla muuta. Olen puhunut!

It's hard enough to keep it classy

No mutta! Pitkästä aikaa ja silleen..

Jos me vaikka alettais heräilemään tyylikkään pitkiltä talviunilta ja ruvetaan hommiin, pistetään vaikka kaikkimahdollinen tapahtunut ylös! Ja sitä todentotta on päässyt tapahtumaan.. Jos lyhyt katsaus tapahtumiin jotka ovat käsillä olleet edellisen postauksen jälkeen!

Nastahan tosiaan kävi elokuussa Heinolassa näyttelyissä, tuloksena EH JUK4. Noottia tuli alapurennasta, muuten arvostelu oli oikein hyvä ja Nastan näköinen! Muuton yhteydessä olen onnistunut arvostelun kuitenkin hävittämään, sitä mihinkään nettiin laittamatta.. Hyvä minä! Sama pää, kesät talvet.

Syyskuussa 23. päivä Nasta kävi silmä-, polvi- ja sydäntarkissa! Kaikki priimaa: silmät puhtaat, polvet 0/0 ja sydän lyö näppärästi tahdissa. Hyvillä mielin siis lähdettiin näitten osalta treenailemaan, kunnes sitten marraskuussa päästiin ihan kuvauksiin. Viralliset kuvat otettiin lonkista ja kyynäristä, selästä otettiin epäviralliset kuvat ihan vain itseäni varten, jotta saadaan varmuus terveydestä noin harrastamisen kannalta. Kyynärät 0/0 ja selkäkin terve! Lonkat sen sijaan tuli takaisin C/C, mikä sinällään harmittaa vaikkei välitöntä ongelmaa olekkaan ainakaan vielä ollut. Sellaista huomautusta vain saatiin, että tämän malliset lonkat luultavasti tulevat myöhemmällä iällä kipuilemaankin, mutta tässä vaiheessa ei aiheuta ongelmaa ja harrastaminen on koiran voinnin perusteella mahdollista. En ole vieläkään kuvia itselleni saanut, lähden niitä kyllä tässä pikku hiljaa kalastelemaan ja julkaisen pikimmiten!

Ollaan Nastan kanssa päästy myös muuttamaan ihan omaan asuntoon! Tämä uusi käänne pisti pasmat ihan sekaisin ja treenailut jäi hyvin vähälle, tai tavoitteellinen sellainen. Toki päivittäiset pikku tokot tehtiin, mutta ei mitään uutta - vain vanhan ylläpitoa. Nyt kuitenkin auton ostettuani meillä on mahdollisuus mennä minne vain, milloin vain (toki omien työvuorojeni mukaan :D) ja treenaaminen on näinollen helpompaa. Meillä Nastan kanssa onkin yhteinen tavoite: ennen elokuuta Nastalla on plakkarissa Tk1. Tehotreeni onkin nyt käynnissä, kun käymme kaksi kertaa viikossa A-Qilityn hallilla Lahdessa, tiistaisin kaveriporukan treenit ja torstaisin (4 kertaa) Oili Huotarin opetuksessa. Myös agilitya ollaan päästy tiistaisin harjoittelemaan, Nastan motivaatio vaan tahtoo ihanien tyttöjen vuoksi hallilla laskea.. Siitäpä seuraavaan aiheeseen.

Olen tässä pikku hiljaa tulossa yhä varmemmaksi siitä, että Nasta olisi hyvä kastroida. Pikkumies on aivan mahdoton naisten perään, mikä ilmenee mm. sisälle merkkailuna ja ja ylitsepääsemättömänä haisteluna ja yleisenä häröilynä. Mitäpä Nasta kalleuksillaan tekisi? Eipä siitä näyttelytähdeksi tai jokaisen kasvattajan jalostusvalinnaksi loppupelissä ollutkaan.. Pohdiskelen asiaa vielä ennen kuin sanon mitään varmaksi, mutta kyllä se alkaa siltä näyttää että Nastan ja muittenkin elämä olisi paljon helpompaa ilman killuttimia :D

Myös perheenlisäystä ollaan suunniteltu.. Tai minä olen. Itselläni oli jo varaus erääseen pentueeseen. Havittelin urosta, mutta pentueeseen syntyi vain narttuja - söpöjä nuokin! Ei vaan sitä mitä haen. Rotu jätettäkööt salaisuudeksi ;)
Uusia suunnitelmia on kyllä, ne pääsivät muuttumaan joksenkin radikaalisti tämän kyseisen narttu-sattumuksen vuoksi. Katsotaan oliko kohtalolla näppinsä pelissä vai mitä..

Suurimman osan tästä hiljaiselosta Nasta on mennyt yllä näkyvällä asenteella. Kiusaa minkä ehdit, urpoile säännöllisen epäsäännöllisesti ja ole vekkuli - niin mahottoman vekkuli. Hulvaton pikkupiski.

Viimeisenä, muttei tosiaankaan vähäisimpänä mainio uutinen! Nastasta tuli Fitdogin someyhteistyökumppani! Luvassa siis tuotetestailua, olenkin jo jokusen tovin mietiskellyt näitten toimivuutta ja nythän koittikin hyvä tilaisuus, eikä sitä jätetä käyttämättä. Varsinkin heidän energiajuoma-jauhe kiinnostaa kummasti, Nastalla kun olisi suuri tarve lisäenergialle. Poika kuluttaa niin mahdottomasti, että vaikka tuo kuinka söis niin meinaa paino olla alarajoilla.. Että innolla odotellaan yhteistyötä!

Mutta tosiaan.. Nyt me aktivoidutaan! Ihan oikiasti!

Hau-Hau Championin synttärikisan palkinto

Nasta tosiaan oli tässä Heinäkuun-synttärikisassa yksi kolmesta voittajasta ja tänään kävin paketin postista noutamassa. Tavaraa olikin enemmän, kuin ajattelin ja jopa omistaja sai osansa t-paidan muodossa! Nyt onki sitte ihan vaan treenejä varten tarkotettu paita olemassa :)

Paketti sisälsi seuraavaa:

• Eläin-vinkulelu
• Super Premium: Salmon & Potato-raksuja
• Super Premium Pate
• Chicken & Beef with Rice
• Lamb & Vegetable with Rice
• Premium Täyslihaherkut: Lammasviipale
• Premium 2in1 Lihaherkut: Kanafilee-bataatti
• Hau-Hau Champion-logolla ja koira silhuetilla varustettu sininen t-paita

Näistä kaikista syötäväksi tarkoitetuista on tulossa blogiin arvostelua ja Nastan (miksei myös Daninkin) mielipidettä maistuvuudesta :)

Nastalla alkaa vihdoinkin olla seuraaminen hanskassa, jopa ne oikealle kääntymiset sujuu hyvin, kunhan ohjaaja muistaa pitää oikean vauhdin yllä. Agilitynkin harjoitteluun ollaan saatu puhtia, kun kävin keskiviikkona 9.7. katselemassa Heinolassa järjestetyt epäviralliset agilitykilpailut. Kyllä meijänki on äkkiä sellassiin päästävä, oli tunnelma niin huima!

Ollaan harjoiteltu esteen takaakiertoa ja ihan vaan hyppyä, se kun on Nastalle ollut jostain syystä hieman hämmentävää :D Tehdään hiljalleen tätäkin, ihan kuin seuraamistakin ollaan hiottu ja hoittu, niin hyvä tulee!

Hurja fiilis!

Jihuu! Tällasten fiilisten keskeltä on ihan pakko kirjottaa vähän päivyriä ajantasalle, koska huomattavaa kehitystä! Oon melkee varma, että nyt löyty se tapa jolla Nasta pitää palkata ja en vois olla ilosempi :D En meinaa pysyä nahoissani.
Tätä menoa me päästään starttaamaan mölli tokossa vuoden sisällä tai miksei ihan virallisissakin, mikäli uskallan ja mitään takapakkeja ei pääse sattumaan. Kaipa se starttaaminen 2-vuoden ikään mennessä olis ihan kevyt tavote, ainaki näin alkuu :D

Plus mainostusta! Nasta löytyypi mukavasti myös Facebookista :) Käykää tykkäilemässä, jos teitä kiinnostaa sellasset pikapäivityshommelit! 


Aika: 2.6. klo 16:55 - 17:15
Paikka: Hurjan mahtava takapiha
Laji: Toko

Olosuhteet: Ilma viileä, hieman tuulinen. Nurmella oltiin koko "suorituksen" ajan.
Harjoitus: Seuraaminen käännöksineen, liikkeestä istuminen.
Nastan vireystila: Pikkukoira oli hurjan innoissaan, kiitos uuden mahtavan lelun. Oli heti jutussa mukana, heitti intovikinätkin useempaan otteeseen.
Oma fiilis ennen treeniä: Ajattelin vaan, että kokeillaan nyt jos saisi hieman karsittua käsimerkkejä pois. En nostanut odotuksia hirveän korkealle, sillä Nasta oli jo tänään aiemmin tehnyt ihan hyvät seuraamiset merkkien kanssa.

Treenin kulku: Aloitettiin vireen nostamisella, heitin patukkaa ja Nasta toi, vetoleikit ja kyljille taputtelu (paras tapa nostaa sähäkkyyttä). Pentu otti hyvin kiinni käskystä heti leikin loputtua ja löysi täsmälleen oikean paikan, istui suorassa sivulla ja nakotti hienosti silmiin.
Ajattelin huvikseen kokeilla mitä tapahtuu, kun pidän vasemman käden hieman levällään koiran "selän päällä" (normaalisti kuljen hieman kumarassa kämmen koiran edessä, jotta löytäisi paremmin oikean paikan). Yllätyksekseni Nasta löysi kuin löysikin oikean paikan, eikä edistänyt tai jäänyt jälkeenkään. Käännökset sujui ihailtavan upeasti kaikin päin (vasen, oikea, täys). Suorituksen jälkeen palkkaus lelulla, into tasaantui jonkin verran mutta intovinkumiset pysyi mukana. Vielä kahden toiston jälkeen jaksoin uskoa, että eka kerta ei ollut vahinko sillä jokainen toisto sujui hurjan hienosti!

Kun seuraaminen sujui oletettua paremmin ajattelin, että voitaisiin kokeilla jotain uutta. Tai sellaista, minkä harjoittelu on ollut vain ihan hyvin pientä testailua. Muistuteltiin mieleen mitä se istuminen oli (joo-o.. koska maa-käsky on ihan sama kuin istu-käsky) ja lähdettiin seuraamisesta ronskisti kokeilemaan heti istumista. Ilmeeni oli varmasti upea, kun Nasta tosiaan jäi paikalleen istumaan eikä seurannut. Tehtiin liike kuin suoraan oppikirjasta ja hurjat kehut ja riemut ja kaikki. Tämänhän piti olla vahinko, mutta ei. Toinen, kolmas ja neljäskin kerta meni upeasti. Mitähän kummaa? Ja ei, en liiottele näin se vaan meni! Seuraaminen tosin jäi hieman tökkimään tämän jälkeen, sillä Nasta oli hieman hämillään että koska sitä nyt pitää pysähtyä ja koska ei. Pienen fiksailun jälkeen vanhat opit muistui taas mieleen ja seuraaminen, että liikkeestä istuminen sujui hyvin.


Huomioita: Harjoitusaika oli hyvän mittainen, koiralla pysyi koko ajan vire yllä. Itse olisin voinut olla tarkempi käännöksien kanssa, jostain syystä on hurjan vaikeaa päättää mihin suuntaan lähtee seuraavaksi :D

Oma fiilis treenin jälkeen: JEE! Niin mahtava tunne, kun onnistuu jossain. En vois olla ylpeempi mun pikku koirasta, se on niin hieno ;__; Hurjasti saatiin taas lisää puhtia tähän hommaan, ehkä me osataan kuitenki!

Muistettavaa seuraavalle kerralle:

• Seuraavaksi pitäis varmaan alkaa hiomaan sitä, että Nasta ymmärtäisi seurata juostessa eli oikea nopeus ja joku kiva kikka, ettei pentu jää haahuilemaan omille teilleen kun ohjaaja huiskii jossain.

Väsy pikku koira

Ollaan koko ilta Nastan kanssa odoteltu äitiä takasin kotiin, kun tuo lähti porukalla Tallinnaan kaupunkilomailemaan. Pikku mies kuitenki väsähti odotteluun ja pisti pään tyynyyn, seuraukset on varmaan arvattavissa. Raotti vaan toista silmää, kun menin kameran kanssa sohimaan :)

Sietääki nyt nukkua, kun huomen ollaan lähössä käymään Sysmässä yhden kaverin äidin luona. Nasta tulee mukaan pitämään seuraa, tekee ihan hyvää autolla matkustaminen, kun nappula meinaa muistutella olemassa olostaan kovin äänekkäästi :D Kyllähän se vielä oppii, ollaan vaan naurettavan vähän ajeltu autolla mihinkään. Huomiseltaki aika varmasti kännykkälaadun kuvia luvassa siis!

Tänää tehtii vaan pikkutokot iltasella, viime hetkillä ennen pimeyttä :D Totesin tänää myös sen, että Nasta tekee paljon paremmin hommia lelupalkalla mikä on mun mielestä tosi outoa. Dani ei koskaa tykänny leluista, eikä tykkää vieläkää, joten oon taas kerran tositositosi positiivisesti yllättyny Nastasta! Intopiukeena se seuraa ja oottaa, että heitän sille ton narulelun ja sitte tuo sen innoissaa takasin, että vedetää kilpaa. Ihan mahtavaa! Hyvä tästä tulee, jaksan hokee sitä koko ajan.

Opettelua mahdolliseen Kaverikoiran uraan!

Mun oma kuvahaaste meni plörinäks heti alkuun, mut ei se nyt ehkä mitään. Oon yrittäny olla Instagramissa aktiivinen ja meitä voikin sielä seurata, löydytään nimellä bichonplease. Sinne ropsahtelee kuvia melkeempä päivittäin ja oon niitä tänne bloginki puolelle survonu :)

Mutta asiaan! Nastalla oli tänää jännä päivä, meillä on koulun kanssa sellanen projekti juttu eräässä palvelukeskuksessa ja pikku mies pääs viihdyttämään asukkaita! Asukkaiden kameroittenki edessä Nasta pääsi poseeraamaan, oli koira sen verran iloinen yllätys näille asukkaille. Meidän pikku linssiludehan poseerasi ihan oppien mukaan! Päivä sujui hyvin ja sen päätteeksi Nasta pääsi tsekkaamaan Salpauksenkin tilat, rennosti kaveri kävi hetken ininöitten jälkeen nukkumaan. Opettajakin totesi, että ei koulussa oikeen muuta voikkaan tehdä kuin vikistä.

Olen hurjan ylpeä Nastasta, se oli reipas kaikkien näiden erilaistan ihmisten lähellä eikä juurikaan arkaillut. Ehkä Nasta pääsee joskus mukaan Kennelliiton Kaverikoiratoimintaan, onhan siihen tarvittavaan 2-vuoden ikään vielä matkaa, mutta pikku hiljaa rakennetaan tätä pohjaa! Reipas pikku mies.

Ennen päivän kohokohtaa käytiin reippaalla lenkillä ja käytiin eräällä kentällä tekemässä aamutokot. Otettiin vähän seuraamista suoralla ja käännöksiä lähinnä vasempaan, mitä hiotaan tällä hetkellä. Vasen alkaa olemaan jo hanskassa, eikä Nasta lähde enään karkuun jalkaa vaan seuraa oikeen reippaasti. Käännökset oikealle ei oikein tahdo sujua vielä, pentu jatkaa suoraa kun minä käännyn ja näin ollen jää kelkasta. Siihen siis seuraavaksi!

Tämä koitos otetaan sovitusti uusiksi lähitulevaisuudessa! Eiköhän Nastasta vielä tulevaisuudessa Kaverikoira saada koulutettua :)

Tylsäilyä hiljaisuudessa..

Tää blogi on taas kerran jäänyt, koska oon ihan peukalo keskellä kämmentä ton kameran kanssa. Yhessä vaiheessa kannoin sitä aina mukana ja meillä oli jonki sortin yhteyski (hmm..). Mutta. Kamerataukoilu on saanu meidän vahvan siteen katkeamaan ja nyt mun pitää rakentaa se taas uudelleen, eikä se oo kamalan helppoa :c Ja ei, en tiiä mitä selitän.

Tänää aamulla uskaltauduin kuitenki astumaan kameran kaa ulos, koska aamuaurinko paistoi mukavasti ja pentu vaikutti suhteellisen maltilliselta (mitä se ei tosin ulos päästyä ollut). Niistä kaikista 75 kuvasta tää yks miellytti ees jotenki mun silmää. Joo, saatan ehkä olla liian kriittinen, mut kaikki jotka on neuvonu mua kuvaamaan on ite olleet hyvin hyvin kriittisiä. Kuvat joissa tarkennus on jossain missä sattuu, ei kelpaa (tässä yllä olevassa tarkennus tosiaan on jossain missä sattuu) yms. todella tärkeää.

Treenailujakaan ei olla unhoitettu! Seuraamisen perusteet alkaa olla käännökset mukaan lukien hanskassa, vaikkakin hiomista on vielä rutkasti. Ei se Nastan peppu aina löydä sinne vasemman jalan viereen, vaan se saattaa tulla varpaiden päälle istumaan. Pentu osaa kuitenkin kivasti siirtyä oikeaan paikkaan, kun vähän muistuttelee, että olikohan tällainen paikka nyt ollenkaan oikea.

Ohjatunnoudonkin kanssa ollaan työskennelty, tosin hieman vähemmän. Nasta hakee kapulan ja lähteekin tuomaan sitä minulle, mutta kiertää kovin kaukaa ja mennessään tiputtaa kapulan jonnekkin ja tulee sitten vasta sivulle. Mutta kyllä se hiomalla paranee!

Tämän viikon aikana ollaan käyty useemman kerran Tommolan koirapuistossa. Onhan Rainiossakin sellanen, mutta ei sielä oo mitään järkeä käydä kun siitä hyvällä tuurilla vaan kulkee joku koiransa kanssa ohi (harvoin tällaistakaan ihmettä näkee). Tommolassa sen sijaan on jokaisella kolmella kerralla ollut koiria, vaikkei aina sellaisia joiden kanssa Nasta ja Dani olisi voinut mennä samaan tarhaan, mutta onneksi aidankin läpi saa tutustuttua! Ihan hyvää sosialisoitumista (jos se edes sattuu olemaan sana).

Nyt haastan kuitenki itteni ottamaan Nastasta päivittäin jonkun kuvan ja laittamaan tänne. En välttämättä ees kirjottele mitään kuvan yhteyteen, ehkä vaan sen että missä tilanteessa yms. Haluun nyt saada tän jotenki onnistumaa!

P.s. Nasta on jo iso poika, 9 kuukautta! Vautsi!

Kolmas kerta toden sanoo!

Kerta toisensa jälkeen alotan tän uudestaan. Etsin vissiin sitä oikeaa tyyliä tehdä tätä, mutta onkohan sitä ollenkaan? No mutta, kokeillaan nyt sitten! Kolmas kerta toden sanoo, vai kuinka?

Itse asiaan. Nyt olis tarkotus herätellä tämä blogi "harrastus" eloon uudestaan. Kovin monella koiraharrastajalla kun kuitenkin on omat treeniblogit, tai mitälie ovatkaan. Meidän blogissa kertaillaan menneiden päivien tapahtumia, hullutuksia, iloja, suruja.. Kaikkea mitä koiran omistaminen sisältää! Täältä tuskin saa oppeja kouluttamisessa, sillä olen itse kovin huono niitä jakamaan, pieni sepustus treeneistä on kuitenkin paikallaan aina välillä!

Blogin keskipisteenä pyörii bichon frisé uros Nasta tai vähän virallisemmin Ladykiller's Dream Of Glory. Nasta on aivan ensimmäinen oma koirani, luvan pennun ostamiseen sain täytettyäni 18-vuotta, sillä asun vielä tässä vaiheessa vanhempieni luona. Tämä valloittava pikku koira saapui taloon elokuussa 2013. Nasta ei kuitenkaan ole aivan ensimmäinen koira, sillä perheeseemme tuli ensimmäinen tätä sorttia 2009. Dani on myöskin bichon frisé uros ja on isäni nimissä. Danin kanssa yritettiin harrastaa näyttelyitä, tokoa ja agilitya, mutta harrastaminen jäi nopeasti vain sellaiseksi löllöttelyksi, eikä tavoitteita kehittymisestä oikein voinut asettaa. Siispä aloin pohtimaan mahdollisuutta toiseen koiraan. Bichon frisé ei pitänyt olla rotuna, haaveilin mm. hollanninpaimenkoirasta mutta asumisjärjestelyideni vuoksi holsku jäi saamatta. Mutta kyllä sekin päivä vielä koittaa, nyt keskitytään 100% Nastaan ja sen kanssa touhuiluun!

Nasta tuli minulle harrastuskoiraksi ja pikku kaverista onkin paljastunut aktiivinen biisoni poika! Energiaa on hirmuisesti ja halu oppia on valtava. Ne hieman tylsemmätkin opit menee hienosti päähän, kunhan tehdään asiat leikin varjolla. Tavoitteena olisi päästä joskus starttaamaan edes epävirallisissa kokeissa, lajina joko toko tai agility tai miksei molemmat! Jos hyvin käy niin joskus ehkä virallisiinkin kokeisiin päästään tutustumaan.
Näyttelyitä olen harkinnut vakavasti, mutta olen jättänyt ilmoittautumatta Nastan pienoisen alkavan alapurennan vuoksi. Odotan, että pentu kerää ikää ja virhepurenta mahdollisesti häviää. Eihän tässä mihinkään ole kiire!

Tällä hetkellä tosiaan Nasta on 8 kuukautta ja meillä on työn alla koulutuksessa perusasento, istu- ja maahan-käskyjen vahvistaminen ja paikallaolo. Perusasento sujuu jo kohtalaisen hyvin, käskyn kuullessaan Nasta kuitenkin vielä hieman hakee, että mitähän se nyt sitten tarkoittikaan ja saattaa hätäpäissään tarjota pelkkää istumista jossain päin maailmaa. Istuminen ja makuu, sujuu jo hienosti vaikkakin nopeutta saisi olla enemmän ja paikallaolo on aloitettu aivan vast' ikään.

En ole asettanut edes mitään noin aika rajaa sille, koska ALO-liikkeiden pitäisi olla suhteellisen hyvin hallussa. Mennään pikku hiljaa ja treenaillaan silleen, että koiralla on kivaa ja katsotaan mihin päädytään :)

Blogin ulkoasu on hieman yksinkertainen ja siihen syy on se, että yritän ruveta hieman aktiivisemmaksi kameran käyttäjäksi. Kamerana on Canon EOS 450D ja objektiivina perus kitti. Kuvailen myös paljon puhelimella ja myös niitä kuvia laittelen tänne blogin puolelle :)

Otan myös vastaan erilaisia postaus aihe ehdotuksia! Olisi kiva kirjoitella jostain ihan oikeasta aiheestakin, eikä vain hölistä niitä näitä!

Tutustu enemmän kirjoittajaan ja koiriin blogin yläosassa olevista linkeistä :)