Mätsäröintiä Vääksyssä

2 kommenttia

Oltiin jo pitkään suunniteltu, että lähdettäisiin Nastan kanssa vähän harjottelemaan ens kuun näyttelyä varten ainakin Vääksyn suunnalle, kun ajomatkaakaan ei ole järin paljoa. Keramiikkapaja Koiruuksia järjesti 13.7. 10-vuotis juhla match shown, jossa pienten aikuisten tuomarina toimi Noora Kivilahti.

Ilmoittautuminen alkoi jo 10:00, mutta me oltiin perillä vasta joskus yhdentoista jälkeen, eikä juurikaan harmita sillä Nasta olisi varmasti ollut enemmästä odottelusta aivan sekaisin. Yllättävän rauhallisena pikkukettu kuitenkin pysyi, vaikka vähän väliä piti muistutella että se piippailu ja toisten koirien ahdistelu ei ole se olennaisin asia tässä touhussa.
Mätsärissä ajattelin myös harjoitella hieman omaa jännittämisen kontrolointia, sillä olen aivan älyttömän kova jännittämään. Kädet tärisee, mahaan sattuu ja päähän kerääntyy ajatuksia aina kaikista kauheimmista asioista, mitä ihmisjoukossa saattaisi vaikka tapahtua. Hurjaa edistystä on se, etten itse jännittänyt juurikaan, vasta aivan ennen kehään astumista perhoset lähti lepattelemaan vatsassa :D

Toiseksi match show kerraksi/esiintymiseksi ikinä Nastan draivi oli kyllä hurjan hyvää! Okei, oli se pää sielä maassa melkeen koko ajan, mutta sillon kun sen sai ylös oli liike hurjan puhdasta ja sopivan pyörivää, rytmikästä. Tuomarille hurjat plussat, kun neuvoi kehässä ja korjasi mm. hihnan asentoa koiran kaulalla! Tällaisia tuomareita olisi hienoa nähdä enemmänkin!
Nasta saikin sitten punaisen nauhan, joten siirryimme odottelemaan punaisten kehää alkavaksi. Tässä vaiheessa Nasta meinasi jo heittää hanskat tiskiin ja lähteä kotiin, se olisi aivan varmasti hypännyt Volvon rattiin jos sille olis avaimet antanu :D

Jonkin ajan odottelun jälkeen saatiin sinisten kehä valmiiksi ja Nasta pääsi taas esiintymään. Punaisia oli aivan mahdottoman paljon (kuten koko tapahtumassakin oli koiria ja ihmisiä), joten tuomarin piti jakaa porukka kahtia ja tiputella näin koirakoita kehästä. Teinikoiran mielenosoitus oli seisotuksessa mahdoton, se löi pyllyä maahan ja katseli ympärillä olevia narttuja paljon mieluummin, kuin kuunteli mitä hölmöllä tädillä oli sanottavaa.
Jossain vaiheessa kuitenkin tapahtui jotain ja Nasta alkoi toimimaan kuin unelma! Se seisoi paikallaan ja liikkui elegantisti, eikä piipannut. Pian koirakoita tipahteli vähän joka suunnasta ja ihmettelin, että meille ei vielä oltu annettu lähtöpasseja. Kun koirakoita oli jäljellä enään neljä, muistivat perhoset tehtävänsä ja Miiraa taas kerran jännitti vaikkakin jopa jollain tapaa hallitusti! Neljän koirakon sijoittumisia jouduttiin kuitenkin jonkin aikaa odottelemaan, kun palkinto"palleja" oli vain yhdet neljä ja ne oli juuri käytössä. Odottelu tuntui pieneltä ikuisuudelta, mutta se palkittiin! Nasta oli hienosti Pienten Aikuisten PUN1! Voi sitä riemua! Pikkuketun ensimmäinen yleinensaavutus, jonka muutkin näki ja se ei tapahtunut omalla takapihalla, vain ohjaajan ja koiran välillä.
Lähdettiin hakemaan vain kehäkokemusta, mutta saatiin kylkijäisinä vielä tällainenkin ylläri! Kelpaa kyllä, tietääpähän että Nastasta on esiintymäänkin vaikka sillä nyt rakenteellisena virheenä se alapurenta onkin :)

Kaikista sijoittuneista otettiin hienot poseerauskuvat! Nasta edustaa, omistaja ei niinkään.. Mutta, kattokaa vaan koiraa :'D

© Keramiikkapaja Koiruuksia/Marika Lehtonen

Ykkösiä kun oltiin, näinollen se oli heti lähtöpassi BIS-kehään. Nasta piippasi jatkuvalla tahdilla kehässä, kun edessä oli ilmeisesti narttu ja väsymys alkoi painaa pikkukoiraa, oltiinhan reissussa oltu aamu kymmenestä puoli kolmeen. Kehässä oli hieman outoa, että isot koirat ja pienet koirat juoksivat samaanaikaan, sillä tottakai isommat menevät kovempaa kuin pienet. Takaa tulleet isot koirat saivat Nastan pasmat sekaisin ja vielä, kun joku kehässä olleista koirista alkoi huutamaan oli lopputulos selvä. Nasta ei liikkunut mihinkään suuntaan heittämättä piruetteja sinnetänne. Miinusta siis tästä, ehkä ensi kerralla voisi liikkeet katsoa erikseen pieniltä ja isoilta, jolloin jokainen pääsisi näyttämään liikkeet ilman tällaisia häiriöitä. Nasta olisi varmasti liikkunut paremmin ilman tätä sattumusta.. Lopulta kuudesta koirasta Nasta sijoittui BIS5, mikä oli paremmin kuin hyvin!

Mielestäni tapahtuma oli erittäin hyvin järjestetty. Paikka oli suurimman osan ajasta yllättävän hyvin varjossa, oli hurjan hyvin tilaa pystyttää "leiri" ja kehien pohja oli todella hyvä, ei kuoppia tai kumpuja. Toistekkin kyllä lähdetään tämän porukan järjestämään mätsäriin, jos tilaisuus vaan tulee! :)

Nelijalkaiset ihmeet: ARVONTA!

0 kommenttia

Totta kai sitä on kaverin arvontaan osallistuttava! Nastakaan ei ois yhtään pahoillaan, jos arpaonni sattuis suosimaan ja sais ihanan vingutettavan lelun (ihan ku niitä ei ois jo tarpeeks...)! Hau-Hau Championin sponsoroima arvonta siis kyseessä.

Käykää siis ihmeessä osallistumassa! Palkinnot on aika maukkaat :)

Nastan jupinat-testissä #1

0 kommenttia
©


Hau-Hau Champion Super Premium: Salmon & Potato

Koostumus: 
Lohijauho, lohiproteiini, maissi, peruna, kananrasva (säilötty luontaisilla tokoferoleilla, E-vitamiinin lähde), kuivattu omena, panimohiiva, hydrolysoitu kananmaksa, lohiöljy, yucca schidigera-uute, mannan-oligosakkaridit, frukto-oligosakkaridit, tyrni.

Ravintoaineet:
Proteiini 24%
Rasva 14%
Kuitu 2%
Kosteus 10%
Hehkutusjäännös 5%
Kalsium 1,1%
Fosfori 0,9%

Metabolinen energia: 4144 kcal/kg


Miiran mietteet:
Pussin ulkonäkö huokuu laadukkuutta, eikä se ole perus markettiraksupussin näköinen. Pussin etupuoli lupailee kaikkea hyvää ja takaa luettu koostumus-lista kertoo, että luvattu pitää paikkansa. Tästä iso plussa! Lisää iloa tuo se, että raksuissa ei ole viljoja, joka aiheuttaa meidän koirille runsasta silmien vuotoa ja joskus tassujen kutinaa.

Yksi pienen pieni miinus pakkauksessa on se, että kaikki etupuolella lukee englanniksi. Itse toki ymmärrän mitä siinä seisoo, mutta joku joka etsii koiralleen laadukasta ruokaa marketista ei välttämättä ymmärrä. Takaosassakin lukee ensimmäisenä englanniksi. Suomessa kun ollaan, miksei voisi totuudet seisoa äidinkielellämme?
Plussaa on selkeä taulukko siitä, kuinka paljon ruokaa pitäisi minkäkin painoiselle koiralle antaa.

Kun näin, että raksut on lohesta ja perunasta olin aivan varma, että pussin avatessani ilmoille lehahtaa järkyttävä kalan käry. Sain kuitenkin ilokseni olla väärässä. Raksujen tuoksu on itseasiassa yllättävän neutraali, eikä sellainen kuin esim. joissain kissan kalaraksuissa. Raksut ovat kolmion muotoisia ja kooltaan noin 12mm x 15mm. Omasta mielestäni kokonsa puolesta nämä olisivat parempia hieman kookkaammalle koiralle.

Syystä, että Nasta barffaa ei meillä näitä syödä ruokana. Käytetään siis nämä loppuun vaikka temppuja opetellessa tai mätsäröidessä :)


Nastan jupinat:
Itsehän en ole kauhean nirso, syön sitä mitä on tarjolla. Toi täti yleensä pistääkin tarjolle ihan hyvät pöperöt, tällä kertaa sain maistella raksuja mikä ei ole mulle jokapäiväinen juttu. Tästä johtuen jouduin hetken miettimään, että mitähän kummaa tässä nyt aletaan syömään. Siispä kieltäydyin ensikättelyssä edes maistamasta.

Onneksi toi Miira on aika sitkeä yrittämään, eikä anna heti periksi ja tarjosi hetken päästä uudestaan. Ei kai se nyt mitään huonoa tarjoais uudestaan? Siispä päädyin maistamaan ja totesin, että tämähän on herkkua ja sitä piti heti pyytää lisää! Kerralla näitä ei saa syötyä, vaan ne on puraistava pienemmiksi paloiksi ja syödä jaksoissa. Hieman harmillista, mutta eipä se hyvää makua muuta! Näitä on koon puolesta myös hyvä napata suoraan ilmasta :)

Sotkua näillä tosin saan aikaseks, kun pitää murustella ennen syömistä. Onneks siivoomista varten on omistaja!

8/10

Nelkytä kiloa lihaa, kuudelle kilolle koiraa?

0 kommenttia
Pääsin tosiaan pari viikkoa sitten vähän innostumaan, kun tajusin Kennel-Rehun helppouden.. Päädyin siis kivasti tilaamaan 40kg lihoja Nastalle ja toki myös Dani saattaa näistä osansa saada. Paketteja autoon kanniskellessa mietin, että tulikohan nyt tilattua seuraavan viiden vuoden pöperöt pikkukoiralle :D


Pistettii siivet ja kaularangat heti annospusseihin, toki pojat oli heti pummimassa herkkuja :) Tarkotus oli ottaa vaan Nastasta kuva, mutta Dani hauskasti photobombas mukaan. Päivän naurut Danin ilmeilystä :D


Tilaus sisälsi:
  • Broilerjauhelihaa
  • Kalkkunaa
  • Lohta
  • Maksaa
  • Naudan jauhelihaa
  • Broilerin siipiä
  • Broilerin kaularankoja
  • Merilevää
  • Valkosipulirouhetta
  • Lohiöljyä

Näissä on tosiaan joksikin aikaa maisteltavaa näille minikoirille, eipähän tarvii hetkeen pohtia että jaksaisko lähteä lemmikkikauppaan kaivelemaan pakastealtaita!
Ihan uutena tuttavuutena mukaan tuli mm. jauhettu maksa, merilevä, valkosipuli ja lohiöljy. Yleensä oon sisäeliminä syöttäny joitain sisäelin mixejä, aattelin nyt kokeilla ihan pelkkää maksaa. Öljynä ollaan käytetty kylmäpuristettua rypsiöljyä ja Nutrolinin öljyjä, joita oon lisänny myös noihin itsetehtyihin kasvissoseisii (sisältää mm. herkkusieniä, salaattia, kurkkua, mustikkaa, puolukkaa, porkkanaa, banaania, omenaa yms.) jotka oon sitte pakastanu ja sulatellu myöhemmin. Lohiöljykin siis uusi, ihan vaan siks että oon kuullu siitä niin paljon hyvää mm. nivelongelmiin liittyen. Samoin valkosipulin ja merilevän kanssa, ootan mielenkiinnolla mitä näitten käytöstä seuraa (pysyykö punkit varmemmin poissa, paraneeko aineenvaihdunta ja turkki tms.).


Oon hurjan tyytyväinen kyllä tohon Kennel-Rehun toimintaan, tai ainakin näin yhden tilauksen perusteella! Hurjan paljon sielä oli väkeä hakemassa evästä koirilleen, että en taida olla ainoa joka on tyytyväinen. Että jatkossakin meijän koirien ruuat haetaan kyllä sieltä! Sujuvaa ja nopeaa toimintaa, etten sanois.


Ensimmäinen "Nastan jupinat-testissä"-postaus tulee näillä näkymin sunnuntaina! Yritän tehä näitä kerta viikkoon, olkoon nyt päivä sitte vaikka sunnuntai. Aivan joka sunnuntaille ei näitäkään voi lupailla, koska testattavaa ei varmaan hirveän usein ole, jos uusille tuotteille ei ole tarvetta.

p.s. Kaks jälkimmäistä kuvaa vanhempia kuvasia, halusin vaan vähän jotain täydennystä tähän :D
p.p.s. Joku päivä ehkä jotain videon tapasta Nastan seuruusta, jos uskallan nyt luvata...

Hau-Hau Championin synttärikisan palkinto

0 kommenttia


Nasta tosiaan oli tässä Heinäkuun-synttärikisassa yksi kolmesta voittajasta ja tänään kävin paketin postista noutamassa. Tavaraa olikin enemmän, kuin ajattelin ja jopa omistaja sai osansa t-paidan muodossa! Nyt onki sitte ihan vaan treenejä varten tarkotettu paita olemassa :)

Paketti sisälsi seuraavaa:
  • Eläin-vinkulelu
  • Super Premium: Salmon & Potato-raksuja
  • Super Premium Pate
    • Chicken & Beef with Rice
    • Lamb & Vegetable with Rice
  • Premium Täyslihaherkut: Lammasviipale
  • Premium 2in1 Lihaherkut: Kanafilee-bataatti
  • Hau-Hau Champion-logolla ja koira silhuetilla varustettu sininen t-paita

Näistä kaikista syötäväksi tarkoitetuista on tulossa blogiin arvostelua ja Nastan (miksei myös Daninkin) mielipidettä maistuvuudesta :)


Nastalla alkaa vihdoinkin olla seuraaminen hanskassa, jopa ne oikealle kääntymiset sujuu hyvin, kunhan ohjaaja muistaa pitää oikean vauhdin yllä. Agilitynkin harjoitteluun ollaan saatu puhtia, kun kävin keskiviikkona 9.7. katselemassa Heinolassa järjestetyt epäviralliset agilitykilpailut. Kyllä meijänki on äkkiä sellassiin päästävä, oli tunnelma niin huima!

Ollaan harjoiteltu esteen takaakiertoa ja ihan vaan hyppyä, se kun on Nastalle ollut jostain syystä hieman hämmentävää :D Tehdään hiljalleen tätäkin, ihan kuin seuraamistakin ollaan hiottu ja hoittu, niin hyvä tulee!

Hassun hauska synttärikoira!

0 kommenttia
Paljosti 1v onnea myös siskoille ja veljelle! 
tv. Nasta


Hurja fiilis!

0 kommenttia
Jihuu! Tällasten fiilisten keskeltä on ihan pakko kirjottaa vähän päivyriä ajantasalle, koska huomattavaa kehitystä! Oon melkee varma, että nyt löyty se tapa jolla Nasta pitää palkata ja en vois olla ilosempi :D En meinaa pysyä nahoissani.
Tätä menoa me päästään starttaamaan mölli tokossa vuoden sisällä tai miksei ihan virallisissakin, mikäli uskallan ja mitään takapakkeja ei pääse sattumaan. Kaipa se starttaaminen 2-vuoden ikään mennessä olis ihan kevyt tavote, ainaki näin alkuu :D

Plus mainostusta! Nasta löytyypi mukavasti myös Facebookista :) Käykää tykkäilemässä, jos teitä kiinnostaa sellasset pikapäivityshommelit! 


Aika: 2.6. klo 16:55 - 17:15
Paikka: Hurjan mahtava takapiha
Laji: Toko

Olosuhteet: Ilma viileä, hieman tuulinen. Nurmella oltiin koko "suorituksen" ajan.
Harjoitus: Seuraaminen käännöksineen, liikkeestä istuminen.
Nastan vireystila: Pikkukoira oli hurjan innoissaan, kiitos uuden mahtavan lelun. Oli heti jutussa mukana, heitti intovikinätkin useempaan otteeseen.
Oma fiilis ennen treeniä: Ajattelin vaan, että kokeillaan nyt jos saisi hieman karsittua käsimerkkejä pois. En nostanut odotuksia hirveän korkealle, sillä Nasta oli jo tänään aiemmin tehnyt ihan hyvät seuraamiset merkkien kanssa.

Treenin kulku: Aloitettiin vireen nostamisella, heitin patukkaa ja Nasta toi, vetoleikit ja kyljille taputtelu (paras tapa nostaa sähäkkyyttä). Pentu otti hyvin kiinni käskystä heti leikin loputtua ja löysi täsmälleen oikean paikan, istui suorassa sivulla ja nakotti hienosti silmiin.
Ajattelin huvikseen kokeilla mitä tapahtuu, kun pidän vasemman käden hieman levällään koiran "selän päällä" (normaalisti kuljen hieman kumarassa kämmen koiran edessä, jotta löytäisi paremmin oikean paikan). Yllätyksekseni Nasta löysi kuin löysikin oikean paikan, eikä edistänyt tai jäänyt jälkeenkään. Käännökset sujui ihailtavan upeasti kaikin päin (vasen, oikea, täys). Suorituksen jälkeen palkkaus lelulla, into tasaantui jonkin verran mutta intovinkumiset pysyi mukana. Vielä kahden toiston jälkeen jaksoin uskoa, että eka kerta ei ollut vahinko sillä jokainen toisto sujui hurjan hienosti!

Kun seuraaminen sujui oletettua paremmin ajattelin, että voitaisiin kokeilla jotain uutta. Tai sellaista, minkä harjoittelu on ollut vain ihan hyvin pientä testailua. Muistuteltiin mieleen mitä se istuminen oli (joo-o.. koska maa-käsky on ihan sama kuin istu-käsky) ja lähdettiin seuraamisesta ronskisti kokeilemaan heti istumista. Ilmeeni oli varmasti upea, kun Nasta tosiaan jäi paikalleen istumaan eikä seurannut. Tehtiin liike kuin suoraan oppikirjasta ja hurjat kehut ja riemut ja kaikki. Tämänhän piti olla vahinko, mutta ei. Toinen, kolmas ja neljäskin kerta meni upeasti. Mitähän kummaa? Ja ei, en liiottele näin se vaan meni! Seuraaminen tosin jäi hieman tökkimään tämän jälkeen, sillä Nasta oli hieman hämillään että koska sitä nyt pitää pysähtyä ja koska ei. Pienen fiksailun jälkeen vanhat opit muistui taas mieleen ja seuraaminen, että liikkeestä istuminen sujui hyvin.


Huomioita: Harjoitusaika oli hyvän mittainen, koiralla pysyi koko ajan vire yllä. Itse olisin voinut olla tarkempi käännöksien kanssa, jostain syystä on hurjan vaikeaa päättää mihin suuntaan lähtee seuraavaksi :D

Oma fiilis treenin jälkeen: JEE! Niin mahtava tunne, kun onnistuu jossain. En vois olla ylpeempi mun pikku koirasta, se on niin hieno ;__; Hurjasti saatiin taas lisää puhtia tähän hommaan, ehkä me osataan kuitenki!

Muistettavaa seuraavalle kerralle:
  • Seuraavaksi pitäis varmaan alkaa hiomaan sitä, että Nasta ymmärtäisi seurata juostessa eli oikea nopeus ja joku kiva kikka, ettei pentu jää haahuilemaan omille teilleen kun ohjaaja huiskii jossain.

Kesämies Nasta!

0 kommenttia
Juhuu, ompas tää blogi taas jääny jonnekkii :D Ollaan kuitenki vielä elossa ja hurjaa vauhtia Nasta oppii ALO-liikkeitä, seuraaminen alkaa näyttämää jo aika hyvältä! Noin muuten meille ei kuulu mitään sen kummempaa, treenaillaan joka päivä jotain pientä ja silleen. Aksakentälle ei olla nyt eksytty, ajattelin että yritän upottaa ton päähän nyt ensin tän tokon, sillä onhan se hyvä osata totella jos/kun aletaan agilityn saloihin enempi uppoutumaa.


Kameraa oon ulkoiluttanu ihan liian vähän, yritän nyt kesän ja auringon säestyksellä saada vähän puhtia tähän hommaan!
Mä en ees tiiä mistä järkevästä kirjottaisin nyt, olkoo tää nyt sit tällanen kuvaherutuspostaus (jee huimat kaks kuvaa jo näytillä..).


Tossa ihanakaunis kännykkäinstagramkuva tältä päivältä, juhlittii Nastan kanssa mun valmistumista :D Ei kesämies ollu ihan samaa mieltä mun kanssa tosta seppeleestä..

Eka kerta kentällä!

0 kommenttia
Huomasin eilen, että mun tilille oli ilmestyny koulun ruokarahat, joten keksin heti osalle käyttöä! Pääsin koulusta 14:30 ja hipsin suoraa koneelle ja varasin läheiseltä agility-kentältä puolentunnin vuoron alkavaksi 15:00. Ehin laittaa herkut, lelut ja vedet valmiiks ja eiku menoks!


Oon tosi onnellinen, että toi kenttä on tossa ehkä noin kilsan päässä ja sinne pääsee tosi helposti. Itse tosin käytän kenttää vaan sillon, kun on tarvetta jollekkin "erikoisemmalle" esteelle, kuten nyt vaikka puomille jota omaan pihaan en oikeen viitsis väsätä.. Mut oikeen käytännöllinen tällanenki, hyvä että Heinolassa on jotain tuollasta :D
Dani oli mukana hillumassa ja sen kanssa tein ihan vain muistia virkistääkseni muutamia kertoja puomia, keinua, rengasta, pituutta ja A:ta. Kyllä se vanhan herrankin vire sieltä löytyy, kun osaa vaan oikein lahjoa! Danin tekeminen on kuitenkin enimmäkseen vain sitä, että "joo meen kerran ja sit nukun ok? tai voin mä ehkä tehä toisenki jos saan ison palan vaikka ehkä juustoa". Toistoja ei voi olla kovinkaan monia, muuten mielenkiinto tyssää täysin. Puolet vuorosta Dani istuikin ihan oma-aloitteisesti Volvon takapaksissa, kun toinen vaihtoehto olisi ollut töitten tekeminen :D

Kentän pohja pöllys hirveesti, oli sitä vissiin vähän jotenki kasteltu tai jotain mutta valkonen koira lähti sieltä kivasti kellertävänä ja kärys herkulliselta! No pieniä haittoja, onneks koiran voi pestä ;) Ajattelin nyt vielä muistaessani kirjottaa pientä treenipäivyriä tähän, jotta sit seuraavallaki kerralla muistan mitä ollaan viimeks tehty.


Aika: 25.4. klo 15-15:30
Paikka: PS-agilityesteet
Laji: Agility

Olosuhteet: Aurinkoinen, lämmin ilma. Kentän pohja pölysi aika paljon, mikä sai koiran aivastelemaan satunaisesti. Dani oli aiheuttamassa pientä häiriötä hipsiessään vapaana kentällä.
Harjoitus: Tutustuminen putkeen ja puomiin.
Nastan vireystila: Oli innoissaan uudesta paikasta ja alkoi nätisti kuuntelemaan mitä olisi luvassa. Ei innostunut juurikaan lelusta, olisi saanut olla hieman sähäkämpi että olisi alkanut alusta asti hommat sujumaan hienosti.
Oma fiilis ennen treeniä: Olin hieman hermostunut, varasin kentän liian lyhyen ajan päähän ja hulina jäi päälle. Ajattelin ensin, että näinköhän tästä mitään tulee mutta yritin nollata ajatuksia, jotta epäröinti ei tarttuisi koiraan.

Treenin kulku: Käänsin yhden putkista suoraan ja painoin kasaan, jolloin putkessa kuljettava matka oli korkeintaan metrin. Annoin Nastan tutustua putkeen rauhassa nakkelemalla nameja putkeen, jolloin pentu kävi ne pienen epäröinnin jälkeen hakemassa. Hurjat kehut aina pennun astuessa putkeen.
Seuraavaksi asetin Nastan putken suulle istumaan ja menin itse toiselle puolelle, kutsuin pentua mutta tämä kiersi useamman kerran vältellen putkea. Useamman uusinnan jälkeen Nasta loikkasi putken läpi ja tämä toistettiin ja onnistumisten jälkeen palkkabailut.

Pidensin putkea ja tein samalla tavalla, kuin edellisessäkin mutta lisäsin käskysanan "putki" mukaan. Pian pentu juoksi hienosti putkeen minun ollessa toisessa päässä. Putken ollessa noin 2,5 metriä pitkä yritin lisätä vähän "virallisempaa" lähetystä eli ohjasin Nastaa käsimerkein ja annoin käskyn. Muutamien epäonnistumisien jälkeen pentu hoksasi, ettei pääse tilanteesta pois ennen onnistumista ja sitten alkoikin taas sujahtelemaan putkeen kuin vanha tekijä.

Lopuksi putki olikin jo sen verran taivutettu, ettei sieltä ollut enään suoraa näköyhteyttä toiseen päähä. Muutamat kerrat Nasta kääntyi kesken suorituksen takaisin tulosuuntaan, mutta uusien lähetysten ja onnistumisien jälkeisten kehujen ansiosta viimeinen suoritus jäi onnistuneeksi.

Puomiin tutustuttiin ihan rauhassa. Pienen arkailun jälkeen nami olikin sitten ihan iisiä käydä hakemassa vähän pidempääkin. Puomi jolla harjoittelimme oli melkein maantasalle laskettu, joten korkeutta ei tässä tilanteessa tarvinut pelätä. Totuttelu puomiin kävi hurjan nopeasti ja pian tuo matala yksilö olikin jo ihan helppo nakki! Nasta uskalsi lisätä vauhtiakin jo reilusti, joten ajattelin että siirrytään ihan oikean korkuiselle esteelle. Tämä oli hieman vaikeampi, mutta kun vakuutin puomin olevan turvallinen uskaltautui pentu sille kiipeämään ja sieltähän se löytyi sama vauhti kuin matalammallakin puomilla.

Huomioita: Pitäisi löytää jokin keino, jolla nostaa Nastan virettä ennen treeniä. Joskus sillä on ihan hirveästi virtaa ja halua tehdä, liekö sitten tällä kertaa kuumuus vienyt sen palavan innon tekemistä kohtaan. Dania en jatkossa päästä häseltämään mukaan, voihan tuo vanha herra olla vaikka hihnassa ja tolpassa. Palkkaaminen voisi tapahtua joka kerralla alustalta, nyt koira meni hieman sekaisin siitä että onko se palkka nyt kädessä vai sillä alustalla ja vauhti oli hidasta pennun etsiessä herkkuja sieltä maan kamarasta.

Oma fiilis treenin jälkeen: Hyvä tästä tulee! Miksei tulisi. Kun saadaan Nastaan vähän lisää intoa niin meno alkaa näyttää hienolta. Aina saan olla iloisesti yllättynyt tästä pallerosta, jolla ei ole suvussa taustalla juurikaan tällaisia hommia ja silti löytyy järkeä vaikka mihin! Ylpeä olen kyllä!

Muistettavaa seuraavalle kerralle:
  • Nasta yksin kentälle, ei häiriöitä tässä vaiheessa!
  • Keksittävä jokin vireystilaa nostava kikka.
  • Lisää kehuja! En osaa käyttää ääntä ja iloisuutta silloin, kun olisi tällainen oikea tarve.
  • Palkkaus yhtä linjaa pitkin, ei palkkausta sieltä, täältä ja tuolta. Korkeintaan namin lisäksi lelu, jos siltä tuntuu. 

Rakennetta ja karvarojektia

0 kommenttia
Sainpahan otettua Nastasta puhelimella tällassen, muka virallisen 9kk-kuvan :)


Ei oo ihan täysin puunattu ja laitettu, mutta kyllähän tosta nyt näkee suurin piirtein miltä tuo pikku herra näyttää rakenteensa kanssa. Tein kovin hurjan päätöksen ton karvan kanssa ja päädyin ajamaa sen kokonaa alas. Poikkeuksena koivet, pää, harjas ja tottakai häntä. Toi karva takkuuntuu nyt ihan ylihelposti, kun ei tiiä onko se nyt pentukarvaa vai jo aikuiskarvaa.

Väsy pikku koira

0 kommenttia
Ollaan koko ilta Nastan kanssa odoteltu äitiä takasin kotiin, kun tuo lähti porukalla Tallinnaan kaupunkilomailemaan. Pikku mies kuitenki väsähti odotteluun ja pisti pään tyynyyn, seuraukset on varmaan arvattavissa. Raotti vaan toista silmää, kun menin kameran kanssa sohimaan :)


Sietääki nyt nukkua, kun huomen ollaan lähössä käymään Sysmässä yhden kaverin äidin luona. Nasta tulee mukaan pitämään seuraa, tekee ihan hyvää autolla matkustaminen, kun nappula meinaa muistutella olemassa olostaan kovin äänekkäästi :D Kyllähän se vielä oppii, ollaan vaan naurettavan vähän ajeltu autolla mihinkään. Huomiseltaki aika varmasti kännykkälaadun kuvia luvassa siis!

Tänää tehtii vaan pikkutokot iltasella, viime hetkillä ennen pimeyttä :D Totesin tänää myös sen, että Nasta tekee paljon paremmin hommia lelupalkalla mikä on mun mielestä tosi outoa. Dani ei koskaa tykänny leluista, eikä tykkää vieläkää, joten oon taas kerran tositositosi positiivisesti yllättyny Nastasta! Intopiukeena se seuraa ja oottaa, että heitän sille ton narulelun ja sitte tuo sen innoissaa takasin, että vedetää kilpaa. Ihan mahtavaa! Hyvä tästä tulee, jaksan hokee sitä koko ajan.

Opettelua mahdolliseen Kaverikoiran uraan!

0 kommenttia
Mun oma kuvahaaste meni plörinäks heti alkuun, mut ei se nyt ehkä mitään. Oon yrittäny olla Instagramissa aktiivinen ja meitä voikin sielä seurata, löydytään nimellä bichonplease. Sinne ropsahtelee kuvia melkeempä päivittäin ja oon niitä tänne bloginki puolelle survonu :)


Mutta asiaan! Nastalla oli tänää jännä päivä, meillä on koulun kanssa sellanen projekti juttu eräässä palvelukeskuksessa ja pikku mies pääs viihdyttämään asukkaita! Asukkaiden kameroittenki edessä Nasta pääsi poseeraamaan, oli koira sen verran iloinen yllätys näille asukkaille. Meidän pikku linssiludehan poseerasi ihan oppien mukaan! Päivä sujui hyvin ja sen päätteeksi Nasta pääsi tsekkaamaan Salpauksenkin tilat, rennosti kaveri kävi hetken ininöitten jälkeen nukkumaan. Opettajakin totesi, että ei koulussa oikeen muuta voikkaan tehdä kuin vikistä.

Olen hurjan ylpeä Nastasta, se oli reipas kaikkien näiden erilaistan ihmisten lähellä eikä juurikaan arkaillut. Ehkä Nasta pääsee joskus mukaan Kennelliiton Kaverikoiratoimintaan, onhan siihen tarvittavaan 2-vuoden ikään vielä matkaa, mutta pikku hiljaa rakennetaan tätä pohjaa! Reipas pikku mies.

Ennen päivän kohokohtaa käytiin reippaalla lenkillä ja käytiin eräällä kentällä tekemässä aamutokot. Otettiin vähän seuraamista suoralla ja käännöksiä lähinnä vasempaan, mitä hiotaan tällä hetkellä. Vasen alkaa olemaan jo hanskassa, eikä Nasta lähde enään karkuun jalkaa vaan seuraa oikeen reippaasti. Käännökset oikealle ei oikein tahdo sujua vielä, pentu jatkaa suoraa kun minä käännyn ja näin ollen jää kelkasta. Siihen siis seuraavaksi!


Tämä koitos otetaan sovitusti uusiksi lähitulevaisuudessa! Eiköhän Nastasta vielä tulevaisuudessa Kaverikoira saada koulutettua :)

Tylsäilyä hiljaisuudessa..

0 kommenttia
Tää blogi on taas kerran jäänyt, koska oon ihan peukalo keskellä kämmentä ton kameran kanssa. Yhessä vaiheessa kannoin sitä aina mukana ja meillä oli jonki sortin yhteyski (hmm..). Mutta. Kamerataukoilu on saanu meidän vahvan siteen katkeamaan ja nyt mun pitää rakentaa se taas uudelleen, eikä se oo kamalan helppoa :c Ja ei, en tiiä mitä selitän.


Tänää aamulla uskaltauduin kuitenki astumaan kameran kaa ulos, koska aamuaurinko paistoi mukavasti ja pentu vaikutti suhteellisen maltilliselta (mitä se ei tosin ulos päästyä ollut). Niistä kaikista 75 kuvasta tää yks miellytti ees jotenki mun silmää. Joo, saatan ehkä olla liian kriittinen, mut kaikki jotka on neuvonu mua kuvaamaan on ite olleet hyvin hyvin kriittisiä. Kuvat joissa tarkennus on jossain missä sattuu, ei kelpaa (tässä yllä olevassa tarkennus tosiaan on jossain missä sattuu) yms. todella tärkeää.


Treenailujakaan ei olla unhoitettu! Seuraamisen perusteet alkaa olla käännökset mukaan lukien hanskassa, vaikkakin hiomista on vielä rutkasti. Ei se Nastan peppu aina löydä sinne vasemman jalan viereen, vaan se saattaa tulla varpaiden päälle istumaan. Pentu osaa kuitenkin kivasti siirtyä oikeaan paikkaan, kun vähän muistuttelee, että olikohan tällainen paikka nyt ollenkaan oikea.


Ohjatunnoudonkin kanssa ollaan työskennelty, tosin hieman vähemmän. Nasta hakee kapulan ja lähteekin tuomaan sitä minulle, mutta kiertää kovin kaukaa ja mennessään tiputtaa kapulan jonnekkin ja tulee sitten vasta sivulle. Mutta kyllä se hiomalla paranee!

Tämän viikon aikana ollaan käyty useemman kerran Tommolan koirapuistossa. Onhan Rainiossakin sellanen, mutta ei sielä oo mitään järkeä käydä kun siitä hyvällä tuurilla vaan kulkee joku koiransa kanssa ohi (harvoin tällaistakaan ihmettä näkee). Tommolassa sen sijaan on jokaisella kolmella kerralla ollut koiria, vaikkei aina sellaisia joiden kanssa Nasta ja Dani olisi voinut mennä samaan tarhaan, mutta onneksi aidankin läpi saa tutustuttua! Ihan hyvää sosialisoitumista (jos se edes sattuu olemaan sana).

Nyt haastan kuitenki itteni ottamaan Nastasta päivittäin jonkun kuvan ja laittamaan tänne. En välttämättä ees kirjottele mitään kuvan yhteyteen, ehkä vaan sen että missä tilanteessa yms. Haluun nyt saada tän jotenki onnistumaa!


P.s. Nasta on jo iso poika, 9 kuukautta! Vautsi!

Kolmas kerta toden sanoo!

0 kommenttia
Kerta toisensa jälkeen alotan tän uudestaan. Etsin vissiin sitä oikeaa tyyliä tehdä tätä, mutta onkohan sitä ollenkaan? No mutta, kokeillaan nyt sitten! Kolmas kerta toden sanoo, vai kuinka?

Itse asiaan. Nyt olis tarkotus herätellä tämä blogi "harrastus" eloon uudestaan. Kovin monella koiraharrastajalla kun kuitenkin on omat treeniblogit, tai mitälie ovatkaan. Meidän blogissa kertaillaan menneiden päivien tapahtumia, hullutuksia, iloja, suruja.. Kaikkea mitä koiran omistaminen sisältää! Täältä tuskin saa oppeja kouluttamisessa, sillä olen itse kovin huono niitä jakamaan, pieni sepustus treeneistä on kuitenkin paikallaan aina välillä!


Blogin keskipisteenä pyörii bichon frisé uros Nasta tai vähän virallisemmin Ladykiller's Dream Of Glory. Nasta on aivan ensimmäinen oma koirani, luvan pennun ostamiseen sain täytettyäni 18-vuotta, sillä asun vielä tässä vaiheessa vanhempieni luona. Tämä valloittava pikku koira saapui taloon elokuussa 2013. Nasta ei kuitenkaan ole aivan ensimmäinen koira, sillä perheeseemme tuli ensimmäinen tätä sorttia 2009. Dani on myöskin bichon frisé uros ja on isäni nimissä. Danin kanssa yritettiin harrastaa näyttelyitä, tokoa ja agilitya, mutta harrastaminen jäi nopeasti vain sellaiseksi löllöttelyksi, eikä tavoitteita kehittymisestä oikein voinut asettaa. Siispä aloin pohtimaan mahdollisuutta toiseen koiraan. Bichon frisé ei pitänyt olla rotuna, haaveilin mm. hollanninpaimenkoirasta mutta asumisjärjestelyideni vuoksi holsku jäi saamatta. Mutta kyllä sekin päivä vielä koittaa, nyt keskitytään 100% Nastaan ja sen kanssa touhuiluun!


Nasta tuli minulle harrastuskoiraksi ja pikku kaverista onkin paljastunut aktiivinen biisoni poika! Energiaa on hirmuisesti ja halu oppia on valtava. Ne hieman tylsemmätkin opit menee hienosti päähän, kunhan tehdään asiat leikin varjolla. Tavoitteena olisi päästä joskus starttaamaan edes epävirallisissa kokeissa, lajina joko toko tai agility tai miksei molemmat! Jos hyvin käy niin joskus ehkä virallisiinkin kokeisiin päästään tutustumaan.
Näyttelyitä olen harkinnut vakavasti, mutta olen jättänyt ilmoittautumatta Nastan pienoisen alkavan alapurennan vuoksi. Odotan, että pentu kerää ikää ja virhepurenta mahdollisesti häviää. Eihän tässä mihinkään ole kiire!


Tällä hetkellä tosiaan Nasta on 8 kuukautta ja meillä on työn alla koulutuksessa perusasento, istu- ja maahan-käskyjen vahvistaminen ja paikallaolo. Perusasento sujuu jo kohtalaisen hyvin, käskyn kuullessaan Nasta kuitenkin vielä hieman hakee, että mitähän se nyt sitten tarkoittikaan ja saattaa hätäpäissään tarjota pelkkää istumista jossain päin maailmaa. Istuminen ja makuu, sujuu jo hienosti vaikkakin nopeutta saisi olla enemmän ja paikallaolo on aloitettu aivan vast' ikään.

En ole asettanut edes mitään noin aika rajaa sille, koska ALO-liikkeiden pitäisi olla suhteellisen hyvin hallussa. Mennään pikku hiljaa ja treenaillaan silleen, että koiralla on kivaa ja katsotaan mihin päädytään :)


Blogin ulkoasu on hieman yksinkertainen ja siihen syy on se, että yritän ruveta hieman aktiivisemmaksi kameran käyttäjäksi. Kamerana on Canon EOS 450D ja objektiivina perus kitti. Kuvailen myös paljon puhelimella ja myös niitä kuvia laittelen tänne blogin puolelle :)

Otan myös vastaan erilaisia postaus aihe ehdotuksia! Olisi kiva kirjoitella jostain ihan oikeasta aiheestakin, eikä vain hölistä niitä näitä!

Tutustu enemmän kirjoittajaan ja koiriin blogin yläosassa olevista linkeistä :)